Kotimaa

Tällaista on metsäpalojen tähystyslennolla – "Palot näkyvät hyvin"

Valvontalennoilla savupilvet erottuvat kymmenien kilometrien päähän. Lentäjälle tulee hellekelillä hiki.
Kari Salonen
Jukolan Pilottien Sami Viitanen nelipaikkaisen pienkoneen ohjaimissa Lopen yläpuolella. Erityisen kuivina päivinä metsäpalojen tähystyslentoja tehdään kaksi vuorokaudessa.

"Metsäpalolennot ovat kiitollisia havainnoitsijalle. Palot näkyvät hyvin täältä", Jukolan Pilottien Sami Viitanen kertoo.

"Täällä" Viitanen tarkoittaa 1 500 jalan (450 metrin) korkeutta, jolla tähystyslentoja tehdään.

Toden totta, näkyvyys on korkeuksissa hyvä. Nelipaikkainen pienkone Cessna 172 on yksi yleisimpiä Suomessa palovalvonnassa käytettyjä lentokoneita. Sen ohjaamossa teistä tulee viivoja, taloista ja mökeistä pisteitä.

Niiden turvallisuutta tähystyslennot valvovat kuivalla säällä. Pystysuuntaan kohoava savupilvi näkyisi kymmenien kilometrien päähän.

Maasto on kuivaa, mutta savua ei onneksi näy.

Näytön vuoksi Viitanen nostaa punavalkoisen pelastuskoneen 2 000 jalkaan. Silloin Lopella sijaitsevan Räyskälän lentokeskuksen yllä horisontissa siintävät tornitalojen siluetit.

"Helsinki", Viitanen arvelee. Pääkaupungin keskustaan on lähes 80 kilometrin matka.

Jukolan Pilotit on yksi paikallisista lentokerhoista, joka suorittaa metsäpalojen tähystyslentoja kesän ajan. Taivaalle noustaan maaston kuivuuden mukaan.

Kuivuutta seuraa Ilmatieteen laitoksen metsäpaloindeksi, jonka asteikko on 1–6, ykkönen tarkoittaen kosteinta ja kuusi kuivinta.

Lähes koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta indeksi on nyt kuuden pinnassa, ja lentoja tehdään sen mukaisesti kaksi vuorokaudessa: yksi iltapäivällä ja toinen alkuillasta.

"Viime vuonna lentoja oli vähän, muutama toukokuussa", Viitanen muistelee.

"Nyt näyttää hyvin lupaavalta", hän pohtii tulevien lentojen määrää.

Kerho vuorottelee toisen yhdistyksen kanssa reitillä, joka kiertää Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella.

Lennolle lähtee tyypillisesti kaksi henkilöä: lentäjä ja tehtävänjohtaja. Matka kestää parisen tuntia, pohjoisen reiteillä se veisi vielä pidempään.

"Kun tätä hellekelillä tehdään, niin kyllä koneessa hiki tulee."

Mikäli valvontareitillä havaitaan savupilvi, sen lähde poiketaan tarkistamaan.

"Kun aloittelin näitä lentoja vuonna 2000, tuli kierrettyä maanviljelijöiden nostamien pölypilvien perässä. Nekin erottuvat hyvin", Sami Viitanen hymyilee.

Jos savun lähde varmistuu maastopaloksi, partio selvittää palavan maaston tyypin ja välittää koordinaatit pelastuslaitokselle.

Koneesta tarkistetaan lähistöllä oleva asutus ja jäädään opastamaan palokuntaa paikalle. Ilmasta pystyy arvioimaan, mitä teitä palokunta voisi käyttää – olettaen, että teitä on.

"Kerran pyörimme varmaan kaksi tuntia paikan ympärillä, koska palokunta kulki jalkapatikkaa. Sinne ei ollut tietä. Se oli keskellä ei mitään. Virvellä kommunikoimme, mistä kannattaa yrittää paikalle", Viitanen muistelee.

Lähes 20 vuotta valvontalentoja suorittanut Viitanen arvelee tehneensä maastopaloista vain viitisen ensihavaintoa.

"Onhan se aina omalla tavallaan jännittävää, kun pääsee arvioimaan palon laatua ja opastamaan sammutusta", Viitanen sanoo.

Lue myös:

Metsäpalojen perässä lennetään nyt ennätystahtia – koko kesäksi varatut määrärahat on jo käytetty

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ethän tee tätä yleistä mokaa uuden pesukoneen kanssa? Voi johtaa korjauskelvottomiin vaurioihin, joita takuu ei kata

Metsäpaloja on tähystetty tänä vuonna yli 700 lennolla ja paloja havaittu 162

Virkamies pelastustoimen saavutettavuudesta: On selvä, ettei kaikkialle voi rakentaa samanlaista palvelutasoa