Kotimaa

Haave radasta Porin satamaan elää Haapamäellä

Kotimaa 27.06.2018 Keuruu

Pori–Parkano–Haapamäki-yhteys voisi olla Suomen ekologisin rautatie, suunnitellaan Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.


Petteri Kivimäki
Haapamäen höyryveturipuisto Keuruulla avaa näkymiä kotimaisen raideliikenteen historiaan. Raideliikenteen merkitys korostuu uudelleen tulevaisuudessa, uskovat Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars (edessä), kunnanjohtaja Eero Mattson Pomarkusta (takana vasemmalla), elinkeinojohtaja Marko Rajamäki Kankaanpäästä, Pori–Parkano–Haapamäki-ratatyöryhmän puheenjohtaja Pasi Viitasalo Parkanosta ja Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Oinonen (kesk.).

Raideyhteys Keuruun Haapamäeltä Parkanon kautta Porin satamaan on ollut poikki 1980-luvun lopulta lähtien, mutta haave ratayhteydestä elää vahvana maakunnissa reitin varrella.

”Tämän radan idea olisi löydettävä uudelleen. Poikittais­rata pitäisi palauttaa kokonaisuudessaan liikenteelle Suomen ekologisimpana ratana. Tavaraliikenteen voisi aloittaa heti ja mahdollisesti myöhemmin myös henkilöliikennöinnin”, Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Pori–Parkano–Haapamäki-rata­työryhmän varapuheenjohtaja Lauri Oinonen (kesk.) toteaa.

Oinonen esitteli ajatuksiaan Pori–Parkano–Keuruu-raideyhteyden 80-vuotisjuhlatilaisuudessa Keuruun Haapamäellä viime viikon tiistaina.

Keuruun kaupunginjohtajan Hannu Marsin mielestä poikittaissuuntaisten raideyhteyksien kehittäminen on Suomessa jäänyt vaisuksi.

”Haapamäki–Parkano–Pori­radan päässä on Porin satama. Sen saavutettavuus raideteitse olisi Väli-Suomen maakuntien yhteinen etu.”

Marsin mukaan poikittaisten raideyhteyksien kehittäminen olisi perusteltua, sillä raitei­den varrella sijaitsee useita kasvavia maakuntakeskuksia.

”Jyväskylä, Seinäjoki, Vaasa ja Uumaja Ruotsissa sijaitsevat kaikki saman poikittaisen raideliikennekokonaisuuden varrella”, kaupunginjohtaja korostaa.

”Pitäisi myös miettiä, kehitetäänkö logistiikkaa jatkuvasti vain kumipyöriä ja öljyä käyttäen teillä vai hyödynnetäänkö myös raideliikennettä suuremmassa mittakaavassa? Tämä olisi ekologinen vaihtoehto”, Mars arvioi.

Uusien poikittaissuuntaisten ratayhteyksien avaamista tavara- ja mahdollisesti myös henkilöliikenteelle voisivat puoltaa EU:n tiukat päästövähennystavoitteet, joihin Suomikin osaltaan on sitoutunut.

”Suomen osuus päästövähennyksistä on eräs Euroopan tiukimpia, noin 39 prosenttia 2030-luvun loppuun mennessä”, liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Suomen kasvihuonepäästöistä noin viidennes syntyy liikenteestä.

”Liikenteen päästöjä tulee vähentää vuoteen 2030 mennessä jopa 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.”

Parkanon kunnanvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja Pasi Viitasalo (kok.) on pannut merkille, että elinkeinoelämän kiinnostus Suomen poikittaisiin raideliikenneyhteyksiin on kasvussa.

”Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sekä radanvarren kuntien yhteinen Pori–Parkano–Haapamäki-ratatyöryhmä on ollut toiminnassa nyt neljän vuoden ajan.”

”Näinä vuosina on käynyt ilmi, että ratayhteyden uudelleen avaaminen voisi tuoda niin taloudellisia, ekologisia kuin aluepoliittisia hyötyjä”, Viitasalo summaa.

Ratatyöryhmän työn tuloksena on syntynyt Vihreä rahtirata -selvitys, jossa poikittais­radasta visioidaan Suo­men eko­logisinta raide­yhteysväliä.

”Uudet uusiutuvat energiamuodot, esimerkiksi biokaasu, ovat ehdottomia innovointikohteita tällä raideosuudella. Tavaran ja mahdollisesti myös ihmisten täytyy kulkea yhteysvälillä entistä ekologisemmin”, Viitasalo sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit