Kotimaa

Museoviraston asiantuntija muistuttaa: Jokamiehenoikeuksista ei olla valmistelemassa hakemusta Unescoon

Kotimaa 14.10.2018

Jokamiehenoikeuksiin liittyen on käyty vilkasta keskustelua viime viikkojen aikana.


Jaana Kankaanpää
Erikoisasiantuntija Leena Marsio huomauttaa, että viime keväänä etsittiin asioita, joita voisi aineettoman kulttuuriperinnön listalle ehdottaa. Museovirasto sai tuolloin 18 hakemusta. Jokamiehenoikeudet eivät kuitenkaan olleet tuolla listalla.

Jokamiehenoikeuksista on keskusteltu viime viikkojen aikana vilkkaasti. Keskustelussa on pohdittu sitä, pitäisikö jokamiehenoikeudet saada mukaan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsio sanoo, että asiasta käytyä keskustelua on seurattu Museovirastossa suurella mielenkiinnolla.

Marsio muistuttaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että aineettomasta kulttuuriperinnöstä on kerätty esimerkkejä jo lähes kolmen vuoden ajan.

Toisin kuin jotkin ihmiset ovat julkisuudessa käydystä keskustelusta ymmärtäneet, jokamiehenoikeuksia ei olla hakemassa ainakaan lähitulevaisuudessa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tällä hetkellä hakemuksia valmistellaan Marsion mukaan suomalaisesta saunakulttuurista sekä kaustislaisesta viulunsoitosta.

"Museoviraston näkökulmasta meillä on vain kaksi hakemusta menossa Unescoon", hän sanoo.

Saunomista ehdotetaan listalle ensi keväänä. Siitä vuoden päästä listalle ehdotetaan kaustislaista viulunsoittoa.

Saunomiseen liittyvää hakemusta valmistelee Suomen saunaseura yhdessä noin neljänkymmenen saunaseuran ja yhdistyksen kanssa. Kaustisten viulumusiikkia koskevaa hakemusta valmistelevat paikalliset yhdistykset yhdessä Kaustisten kunnan kanssa.

Hakemuksen lähettämisestä menee noin puolitoista vuotta siihen, että Unescon 24 maan komitea päättää, pääseekö jokin asia aineettoman kulttuuriperinnön listaukseen. Saunomisen kohtalo Unesco-asiassa ratkeaa joulukuussa 2020. Viulumusiikin kohtalo puolestaan ratkaistaan joulukuussa 2021.

Unesco ottaa käsittelyyn vuosittain ainoastaan 50 hakemusta. Tämä johtaa siihen, että valtiota kohden esityksiä saa tehdä enintään yhden vuodessa.

"Mutta jos valtiolla on siellä jo kymmenen kohdetta, ei pääse joka vuosi hakemaan", Marsio täsmentää.

Yksittäisten valtioiden hakemusten lisäksi myös monikansallisia hakemuksia on mahdollista tehdä. Kahden oman hakemuksensa lisäksi Suomi mukana pohjoismaisessa Norjan vetämässä hakemusprosessissa, joka koskee limisaumaveneperinnettä.

Erikoisasiantuntija huomauttaa, että viime keväänä etsittiin asioita, joita voisi aineettoman kulttuuriperinnön listalle ehdottaa. Museovirasto sai tuolloin 18 hakemusta. Jokamiehenoikeudet eivät kuitenkaan olleet tuolla listalla.

"Keskustelu on sillä tavalla ryöpsähtänyt ehkä ennenaikaisesti. Mitään virallista hanketta ei ole ollut", hän viittaa jokamiehenoikeuksista käytyyn keskusteluun.

Hämmennystä keskustelussa on herättänyt myös se, miten vaikkapa jokamiehenoikeuksien kohtelu muuttuisi, jos se jossain vaiheessa haettaisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

"Parasta suojelua on niiden perinteiden harjoittaminen, ja niiden välittäminen eteenpäin", Museoviraston erikoisasiantuntija sanoo.

Asiantuntija muistuttaa, että olennaista on erottaa aineettoman kulttuuriperinnön suojeluperiaatteet ja Unescon maailmanperintökohteiden suojeluperiaatteet. Ne nimittäin eroavat rajusti toisistaan.

Suomessa aineettoman kulttuuriperinnön listalle haetaan asioita Museoviraston johdolla. Virallisesti Suomen valtion päätökset tekee opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lue lisää:

Ministeri Leppä harmissaan: "Metsänomistajat sivuutettiin jokamiehenoikeuskeskustelussa"

Nokialainen metsänomistaja rajoittaisi jokamiehenoikeuksia: "Mitä enemmän ihmiset kaupungistuvat, sitä vähemmän he kunnioittavat metsää"