Kotimaa

Korkeakoulujen uusi rahoitusmalli: Suoritettujen tutkintojen määrä korostuu

Valmisteluryhmän ehdotuksen mukaan tutkintojen osuutta ammattikorkeakoulujen rahoituksessa kasvatettaisiin nykyisestä 40 prosentista 56 prosenttiin ja yliopistojen rahoituksessa nykyisestä 19 prosentista 30 prosenttiin.
Rahoitusmallissa korostuu tutkintonsa valmiiksi saavien opiskelijoiden määrä. LEHTIKUVA/Vesa Moilanen

Tutkintonsa valmiiksi saavien opiskelijoiden määrä korostuu korkeakoulujen uudessa rahoitusmallissa.

Valmisteluryhmän ehdotuksen mukaan tutkintojen osuutta ammattikorkeakoulujen rahoituksessa kasvatettaisiin nykyisestä 40 prosentista 56 prosenttiin ja yliopistojen rahoituksessa nykyisestä 19 prosentista 30 prosenttiin. Tutkinnoissa huomioitaisiin jatkossa esimerkiksi nopeampaa valmistumista ja korkeakoulupaikkojen tehokkaampaa käyttöä, sanotaan opetusministeriön tiedotteessa.

Myös tutkimuksen osuus rahoituksessa korostuisi hieman. Lisäksi jatkuvan oppimisen, työllistymisen ja kansainvälistymistä tukevan kilpaillun rahoituksen sekä yliopistojen julkaisujen kannusteita vahvistettaisiin.

Valmisteluryhmän raportti luovutettiin tänään opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.).

Uusi rahoitusmalli on mahdollista ottaa käyttöön vuodesta 2021 alkaen, mutta muutokset edellyttävät valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetusten muuttamista.

Rahoitusmallin uudistamiseen luo painetta esimerkiksi korkeakoulutuksen vuoteen 2030 ulottuva visio. Yksi sen tavoitteista on, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon, raportissa kerrotaan.

Esitys on herättänyt jo tuoreeltaan myös kritiikkiä. Tieteentekijöiden liitto ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat jättäneet loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Niiden mielestä uusi rahoitusmalli ei takaa tarvittavaa vakautta korkeakoulujen rahoitukseen ja uudistus on menossa väärään suuntaan.

"Kansainvälisesti verraten suomalaisten korkeakoulujen rahoitus on jo tällä hetkellä poikkeuksellisen tulospainotteista, ja nyt tämä painotus näyttää lisääntyvän entisestään. Lähes kaikissa muissa maissa korkeakoulut saavat julkisen perusrahoituksensa suurina kokonaisuuksina", henkilöstöjärjestöjen tiedotteessa sanotaan.

Kilpaillun tutkimusrahoituksen roolin kasvu voi järjestöjen mukaan tuoda mukanaan ongelmia.

"Rahoitusmallien kilpailullisten elementtien vaikutuksista tieteen tuloksiin on olemassa kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Niidenkin valossa näyttää siltä, että Suomessa valittu reitti ei ole hyvä", OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen sanovat tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan myös Professoriliitto tukee eriävän mielipiteen keskeistä sisältöä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Grahn-Laasonen ymmärtää ilmastolakkoilevia koululaisia – Opetushallitus ei hyväksy toistuvaa lakkoilua

EK, Akava, korkeakoulut ja opiskelijat vaativat lisää rahaa tutkimukseen ja koulutukseen

Lähihoitajien koulutusta lisätään jo tänä vuonna – painotus vanhuksissa