Monipaikkaisuus, elämyksellisyys ja työn murros voivat elävöittää maaseutua - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Monipaikkaisuus, elämyksellisyys ja työn murros voivat elävöittää maaseutua

Iisalmessa järjestetään tänään maaseutugaala, jossa keskustellaan maaseudun mahdollisuuksista ja ideoidaan uutta.
Pentti Vänskä
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä pitää maaseudun suurena haasteena ihmisten näköalattomuutta. "Kunnan- ja kaupunginjohtajien tärkein tehtävä on saada ihmiset näkemään mahdollisuuksia", Määttä sanoi Iisalmen maaseutugaalassa. Matkailuyrittäjä Minna Murtonen ja Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen käyttivät niin ikään puheenvuoron maaseutugaalassa.

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ei suostu puhumaan suomalaisesta maaseudusta takapajulana.

"Julkisessa keskustelussa usein kaupungistuminen esitetään faktana, ja samalla myös maaseudun näivettyminen esitetään vääjäämättömänä kehityskulkuna. Minä taas näen, että globaalina ilmiönä kaupungistuminen on maaseudulle myös mahdollisuus", Määttä toteaa.

Määtän mielestä muun muassa monipaikkaisuus, elämyksellisyys ja työn murros ovat asioita, jotka voivat tulevaisuudessa elävöittää maaseutualueita.

"Yritykset toimivat verkottuneesti ja monipaikkaisesti hakien osaamista ja tuotantoa eri maista. Mutta myös ihmiset toimivat monipaikkaiseksi ja jos vain digitaaliset yhteydet ovat kunnossa, voi töitä tehdä jatkossa missä tahansa päin Suomea."

Elämykset Määttä näkee polttoaineena maaseutumatkailulle.

"Turvalliset elämykset ja onnistumisen tunteiden tuottaminen ovat tärkeä osa kansainvälisen turismin kasvua."

Sitran kiertotalousasiantuntija Merja Rehn kannattaa kaksoiskuntalaisuuden ottamista käyttöön.

"Kaksoiskuntalaisuuskeskustelussa ei ole päästy kovinkaan pitkälle. Ainakin itse mielelläni omista veroistani maksaisin osan sinne vapaa-ajan kunnalleni, että se kehittyisi. Sillä lailla saadaan elämää jaettua useammalle paikkakunnalle ihmisten aktiivivuosina", Rehn miettii.

Maaseutugaalassa puheenvuoron käyttänyt Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen toivoo, että maaseutualueita voitaisiin kehittää nykyistä voimallisemmin niiden omista vahvuuksista käsin.

"Maaseudulla olisi sallittava asioita, jotka sinne ovat ominaisia. Esimerkiksi maaseudun nykyisestä lukioverkosta on pidettävä kynsin hampain kiinni. Voisiko sen mahdollistaa paremmin sillä tavoin, että lukiossa ei tarvitsisi käydä fyysisesti joka päivä – tai että maaseudun 16–17-vuotiaille voisi antaa ajokortin", Kemppainen pohtii.

Kemppainen myös kyseenalaistaa ajatuksen, jonka mukaan kaupungeissa asuminen olisi automaattisesti maaseutuasumista ekologisempaa.

"Hiilen sitomisen välineet ovat maaseudulla, mutta myös hajautunut asumisrakenne ja yhdyskuntarakenne voi olla yllättävän kilpailukykyinen suhteessa siihen, että rakennetaan Suomi uusiksi kaupunkeihin", päätoimittaja sanoo.

Määttä, Rehn ja Kemppainen esittelivät ajatuksiaan Iisalmessa tänään keskiviikkona järjestettävässä maaseutugaalassa.

Tilaisuudessa keskustellaan maaseudun mahdollisuuksista ja myös ideoidaan uutta.

Lue lisää

Peltiruoka sopii etäpäivään ja ison porukan ruokkimiseen

Hylätyt talot heräävät henkiin

Tutkimus: Osalle vanhemmista korona-aika on ollut koettelemus – osa taas ei haluaisi palata normaaliin arkeen

Korona opettaa yhdistämään asumista maalla ja kaupungissa