Kotimaa

Etelä-Suomen väkirikkailla alueilla syntyy vähiten lapsia

Syntyvyys on koko maassa kaikkien aikojen alimmalla tasolla. Eniten vauvoja syntyy pohjalaismaakunnissa.
Jukka Pasonen
Syntyvyyden mittaamisessa käytetään kokonaishedelmällisyyslukua. Luku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Syntyvyys on Suomessa kaikkien aikojen matalimmalla tasolla.

Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyys laski seitsemäntenä vuonna peräkkäin.

Vuoden 2017 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,49 lasta. Vuonna 2017 syntyi 50 321 lasta.

Toiseksi matalimmalla tasolla syntyvyys oli vuonna 1973, jolloin se oli 1,50 lasta naista kohti. Edellisvuonna 2016 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,57.

Syntyvyys on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason, joka on 2,1 lasta naista kohden.

Edelliseen vuoteen verrattuna syntyvyys aleni lähes kaikenikäisillä, selvimmin alle 30-vuotiailla.

Eteläisen Suomen suurissa kasvukeskuksissa ja väkirikkailla alueilla syntyvyys on alimmillaan koko maassa.

Uusimaa on Suomen heikoin maakunta syntyvyydessä kokonaishedelmällisyysluvulla 1,38.

"Uusimaa on hännänpitäjä. Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla syntyvyys on maan toiseksi heikoimmalla tasolla", Markus Rapo Tilastokeskuksesta toteaa.

Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan kokonaishedelmällisyysluku on molemmissa 1,42.

Maan itä-, pohjois- ja keskiosissa syntyvyys on keskimääräisellä tasolla.

Alueellisesti korkeinta syntyvyys on pohjalaismaakunnissa.

"Pohjanmaan seutu erottuu selkeästi muusta maasta korkeammalla syntyvyydellään", Rapo sanoo.

Keski-Pohjanmaan maakunnassa oli maan korkein kokonaishedelmällisyysluku: 1,96. Pohjois-Pohjanmaa on kakkonen 1,83:lla ja Etelä-Pohjanmaa kolmantena 1,82:lla.

Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,79 viisivuotisjaksolla 2013–2017.

Seuraavaksi korkein se oli Porvoossa, 1,76, sekä Espoossa ja Oulussa, molemmissa 1,74. Koko maan luku viisivuotisjaksolla oli 1,63.

Koko Suomen väkiluvun uskotaan kääntyvän laskuun vuonna 2030-luvun puolivälissä.

Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä.

Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla Suomen väestö olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.

Vuosi 2018 tulee olemaan kolmas vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy.

Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.

Väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 760 000, mikäli syntyvyys pysyisi nykyisellä tasolla. 2050-luvulla määrä putoaisi jo alle 700 000 nuoren.

Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän 1870-luvun lopulla, jolloin väkiluku oli alle kaksi miljoonaa henkilöä. Vielä 1970-luvulla maassa oli miljoona alle 15-vuotiasta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomen taattava turva lapsilleen

Maahanmuutto piti Suomen väestönkasvun alkuvuonna plussalla

Viimeksi näin vähän suomalaisia syntyi 1800-luvulla – Pohjanmaalla Suomen korkeimmat syntyvyysluvut