Kotimaa

Paimiolaismies on ärsyyntynyt metsästäjien holtittomaan käytökseen yksityisteillä: "Se on täysin kohtuutonta"

Kotimaa 27.11.2018

Metsästäjäliiton mukaan metsästysporukat pitävät melko hyvin huolta yksityisteiden kunnosta metsästyksen jälkeen.


Kimmo Haimi
Raimo Etholenin mukaan etenkin Varsinais-Suomessa on ongelmana, että metsästäjät eivät ota taloudellista vastuuta metsästyksen aikana käyttämistään teistä.

Paimiolainen Raimo Etholen on tympääntynyt siihen, että yksityisteiden osakkaat joutuvat metsästäjien rälläämisen maksumieheksi, vaikka he eivät itse metsästäisikään. Metsästäjät ramppaavat hänen mukaansa teillä juuri pahimpaan syksyn kelirikkoaikaan.

Ongelma on Etholenin mukaan etenkin Varsinais-Suomessa se, että metsästäjät eivät ota taloudellista vastuuta metsästyksen aikana käyttämistään teistä. Muualla maassa tilanne on hänen mukaansa ainakin osittain parempi, sillä siellä jotkin metsästäjät ovat tilanneet säännöllisesti metsästyskauden jälkeen tielle sepelikuorman.

Paikallinen riistapäällikkö on Etholenin mukaan todennut, että paikallisen käytännön mukaan metsästäjät eivät maksa teiden käytöstä mitään, koska käyttö on niin vähäistä. Vaikka joillain teillä käyttö voikin jäädä vähäiseksi, syrjäisemmillä teillä käyttö saattaa olla Etholenin mukaan hyvinkin runsasta.

Etholen huomauttaa, että mitään ilmaista tieoikeutta ei Suomessa tunneta.

"Jotenkin järki sanoo, että se, joka tien on tehnyt ja pitää sen kunnossa, saa jotenkin päättää, miten sitä tietä käytetään. Ettei sitä käytetä mielivaltaisesti, miten sattuu", hän pohtii.

Metsästäjät ovat Etholenin mukaan päässeet Suomessa sellaiseen asemaan, ettei heille voi kukaan mitään, koska teiden käyttöä koskeva lainsäädäntö on niin epäselvä. Ongelma on toisaalta myös se, että kaikki tieosakkaat eivät välttämättä ole vuokranneet maitaan metsästäjille.

"Monessakin tapauksessa puolet porukasta ei ole vuokrannut tai heillä ei edes ole, mitä vuokrata. Kuitenkin he joutuvat maksamaan tiemaksut ja pitämään tietä kunnossa. Siinä mielessä se on heitä kohtaan täysin kohtuutonta", Etholen miettii.

Nykyinen järjestelmä perustuu Etholenin mukaan siihen, että entisaikoina maanomistajat olivat lähes poikkeuksetta myös metsästäjiä. Näin ei kuitenkaan enää ole, ja se on aiheuttanut ongelmia.

"Heillä näkyy olevan sellainen ajatus, että täällä voi käyttäytyä samoin, kuin Metsähallituksen metsissä, joissa ei kukaan valvo yhtään, mitä tapahtuu", mies toteaa.

Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että ongelmia metsästäjien ja tiekuntien välillä ei ole suuressa mittakaavassa ilmennyt. Yksittäistapauksia on kuitenkin tullut ilmi.

Simeniuksen mukaan metsänomistajat haluavat, että vaikkapa hirvikantaa alueilta vähennetään.

Yleisesti ottaen hirviporukat pitävät Simeniuksen mukaan hyvin huolen siitä, että metsästysreissun jälkeen tie hoidetaan taas kuntoon, mikäli sille on porukan käytöstä aiheutunut vahinkoa. Normaalisti käyttö on hänen mukaansa kuitenkin satunnaista, eikä varsinaista kulumista tapahdu.

Useimmiten harmia aiheuttavat pistemäiset ajoneuvon kääntämisestä pehmeällä osuudella tulleet jäljet, jotka järjestöpäällikön mukaan tulee korjata viipymättä. Silloin, kun tietä käytetään runsaasti, on seuran Simeniuksen mukaan syytä osallistua tien kunnossapitoon niin, että siitä sovitaan tiekunnan kanssa.

"Seuran jäsenkunnalla on usein sopivaa omaa kalustoa lanaamiseen ja muuhun tien kunnostamiseen", Simenius muistuttaa.

Eroja vaikkapa teiden korjaamisen tai korjauttamisen käytännöissä on Simeniuksen mukaan yksittäisten seurojen välillä. Hänen mukaansa käytännöissä ei kuitenkaan ole varsinaisia alueellisia eroja.

Tienhoitoon liittyvien ongelmien taustalla on Simeniuksen mukaan se, että metsästäjillä ei ole välttämättä henkilökohtaisia kytköksiä maanomistajiin. Tällöin tiestä saatetaan ottaa vastuuta laiskemmin. Simenius sanoo ymmärtävänsä hyvin konfliktin syntymisen riskin silloin, jos tie on kärsinyt metsästäjien jäljiltä, ja tienhoitajat joutuvat kustantamaan vahingot omasta pussistaan.

Mikäli ongelmia ilmenee, Simenius kehottaa maanomistajaa olemaan yhteydessä paikalliseen metsästysseuraan. Vaikka ei olisikaan varmaa, mikä metsästysporukka on paikalla ollut, asiat hoituvat järjestöpäällikön mukaan useimmiten paikallisen seuran kanssa.

"Kyllä seurassa otetaan tämä aika vakavasti. Varmasti seura pitää tärkeänä huolehtia, etteivät tiet mene huonoon kuntoon ainakaan heidän jäsentensä jäljiltä", Simenius uskoo.

Lue myös (MT Plus): Milloin yksityistien käytöstä voi periä korvausta ulkopuolisilta? Virkamies vastaa

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT