Kotimaa

Sähkönsiirron hinta maaseudulla nousee jatkossakin, ympäristöministeri Tiilikainen toteaa

Kotimaa 29.11.2018

Parempi toimitusvarmuus ja muun muassa myrskytuhoihin varautuminen hilaa sähkön siirtohintoja yhä ylöspäin. Tiilikaisen mukaan sähkön saatavuus on turvattava haja-asutusalueilla.


Kari Salonen
Haja-asutusalueiden ilmajohtoverkko on sähkönjakelun haavoittuvin osa-alue Suomessa.

Sähkönsiirron hintaan kohdistuu nousupaineita. Erityisesti tämä korostuu haja-asutusalueilla, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo.

"Mitä enemmän sähköverkkoa on asiakasta kohti, sitä suurempi on sähköverkon investointi- ja ylläpitokustannus, joka peritään asiakkailta siirtohinnoissa. Siksi hintojen korotuspaine on suurempi maaseudulla kuin kaupungeissa", Tiilikainen perustelee.

Kustannuseroa maaseudun ja kaupunkien välillä on ministeri Tiilikaisen mukaan tasoitettu asettamalla pidempi toimitusvarmuusaika maaseudulle.

2010-luvun alussa pahimmillaan sadattuhannet ihmiset olivat myrskyjen jälkeen jopa kuukauden ilman sähköjä.

Silloinen hallitus reagoi asiaan vuonna 2013 ja linjasi, että taajama-alueilla sähköt voivat olla yhtäjaksoisesti poikki maksimissaan kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla 36 tuntia.

"Suomen eduskunta käytännössä päätti, ettei yhteiskunta kestä pitkiä sähkökatkoja. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää valtavia investointeja Suomen eri alueilla", professori Jarmo Partanen kertoo.

"Nykyisten aikarajojen mukaisen toimitusvarmuuden saavuttaminen edellyttää yli kolmen miljardin investointeja. Selvitysmiehen mukaan 24 tunnin aikaraja lisäisi investointitarvetta 1,5 miljardilla. Tämä toisi erittäin suuren lisäpaineen siirtohintojen nostamiseen maaseudulla", Tiilikainen kommentoi.

Professori Partanen luovutti sähkönsiirron hinnankorotuksista tehdyn selvityksen Tiilikaiselle torstaina Helsingissä.

"Kautta Suomen on menossa laajoja investointeja sähkönsiirtoverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Tämä myös nostaa luonnollisesti sähkönsiirtohintoja", Partanen sanoo.

Selvityksessä on laskettu, että kotimaisiin sähköverkkoihin täytyy investoida yhteensä yhdeksän miljardia euroa vuosina 2016–2028.

Samalla siirtohintojen odotetaan nousevat 35–40 prosenttia vuoteen 2028 mennessä vuoden 2016 tasosta.

"Sähkö ja sen keskeytymätön saanti on nyky-yhteiskunnassa kriittinen asia. Tulevaisuudessa sähkön kulutus vain lisääntyy, kun hiilidioksidipäästöjä ilmastosyistä vähennetään", Tiilikainen toteaa.

Haja-asutusalueiden ilmajohtoverkko on sähkönjakelun haavoittuvin osa-alue. Siellä myös verkkojohtokilometrejä on asiakasta kohti eniten.

Valtioneuvoston torstaisessa tiedotustilaisuudessa helsinkiläinen toimittaja kyseenalaisti sähköverkon ylläpidon järkevyyden koko maan mittakaavassa.

"Onko järkeä viimeiseenkin erämaamökkiin rakentaa se takuusähkö?"

Ministeri Tiilikaisen mukaan sähkö on elämisen perusedellytys, jota tarvitaan koko maassa.

"Haja-asutusalueilla jopa eläinten hyvinvointi riippuu sähkön saatavuudesta. Koska sähkö koskee käytännössä jokaista, on kyseessä hyvin merkittävä yhteiskunnallinen kysymys."

Suomen sähköverkot on rakennettu paljolti 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin Suomi sähköistettiin maaseudun syrjäisimpiä kolkkia myöten.

Tiilikainen korostaa, että kaikki sähköverkot on uudistettava nykyajan tarpeita vastaavalle tasolle.

"Ei pidä rakentaa uudelleen vanhan tasoista verkkoa vaan ratkaisu, joka mahdollistaa uusien älykkäiden ratkaisujen käyttöönoton."

Ministeri kertoo ymmärtävänsä kansalaisten ärsyyntymistä siitä, että sähkön siirtohinnat ovat vuosi toisensa jälkeen hilautuneet ylöspäin.

"Olen antanut jatkoaikaa siirtoverkkojen uudistamiselle ja kunnostamiselle, jotta korotuspaineita saataisiin hillittyä. Säädimme myös maksimivuosikorotuksen karsimaan ylilyöntejä."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT