Kotimaa

Saarikko ei lämpene Grahn-Laasosen ehdotukselle lapsilisien kytkemisestä rokotusohjelmaan

Kotimaa 03.12.2018

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mielestä oikeudellinen arvio siitä, voisiko vaikkapa lapsilisät kytkeä kansalliseen rokotusohjelmaan pitää tehdä huolellisesti.


Kimmo Haimi

Rokotteiden määrittäminen lainsäädännössä pakollisiksi tulisi todennäköisesti lisäämään ideologista rokotusten vastustamista, arvioi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). Saarikko vastaa kolumnissaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.), joka ehdotti viikonloppuna harkittavaksi, että lasten rokottaminen asetettaisiin ehdoksi lapsilisän maksamiselle tai muille perhe-etuuksille.

"Vaikka periaatteessa miten haluaisin yhtyä viikonloppuna kuultuihin vaatimuksiin muun muassa opetusministerin taholta, joudun toteamaan, että asia ei ole ihan niin yksinkertainen", Saarikko sanoo kirjoituksessaan.

Saarikon mielestä oikeudellinen arvio siitä, voisiko vaikkapa lapsilisät kytkeä kansalliseen rokotusohjelmaan tulisi tehdä huolella. Hänen mukaansa käytännössä voisi myös olla vaikeaa kytkeä sosiaalietuuksien maksatus rokotusohjelmaan, jossa lapsi saa rokotteita useina eri annoksina 14-vuotiaaksi asti.

"Minkä rokoteannoksen myöhästyminen tai puute johtaisi siis etuuden rajoittamiseen?"

Saarikon mielestä lapsilisän heikennyksen sijaan fiksumpi tapa olisi tarjota vaikkapa kuukauden ekstralisä niille perheille, jotka ovat lapsen kouluikään mennessä huolehtineet perusrokotukset kuntoon.

Hän sanoo olevansa valmis luomaan kuluvalla hallituskaudella valmiuksia siihen, että osana seuraavaa hallitusohjelmaa linjataan rokotuskattavuuden nousu tärkeäksi tavoitteeksi. Samassa yhteydessä on Saarikon mukaan hyvä selvittää pakkokeinojen ja perusoikeuksien suhde.

Saarikko sanoo myös asiantuntijoihin viitaten, että vapaaehtoisen rokottamisen Pohjoismaissa rokotekattavuus on suurempi kuin pakkoon perustuvissa Itä-Euroopan maissa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT