Kotimaa

Kilpa-urheilija siirtyi kentän laidalle – Suomen Urheiluliiton uusi puheenjohtaja Sami Itani näkee yleisurheilun tulevaisuuden valoisana

Kotimaa 07.01.2019

Suomalainen yleisurheilu on nousukauden kynnyksellä. Nousu näkyy jo naisten tuloksissa.


Meri Vilen
Tänä vuonna luvassa on televisioitavia yleisurheilukilpailuja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kuvituskuva

Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtajaksi marraskuussa valittu Sami Itani katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Rahavaikeuksista kärsinyt liitto ja suomalainen yleisurheilu eivät ole mitenkään toivottomassa jamassa. Kun asiat saadaan loksautettua paikoilleen, alkaa positiivinen kierre.

Naisten yleisurheilusuoritusten taso on miehen mukaan jo alkanut nousta viime vuosina. Miesten kohdalla nousua ei vielä näy, mutta sitä odotetaan tapahtuvaksi.

Yksi selitys löytyy yleisurheilun naisvaltaisuudesta. Enemmistö harrastajista on naisia, Suomen urheiluseurojen yli 70 000 jäsenestä kaksi kolmasosaa on tyttöjä. Suuremmista harrastajamääristä löytyy todennäköisimmin huippuja.

Palloilulajit vetävät liikunnallisia poikia puoleensa. Yleisurheilua pidetään ehkä raskaana yksin puurtamisena, mitä se ei Itanin mielestä ole. Yleisurheilu on mitä suurimmassa määrin tiimityötä.

Verkkolehti Long Play kirjoitti joulukuussa tenniksessä vallitsevasta epätasa-arvosta. Yleisurheilussa tilanne on toinen.

Tuoreen puheenjohtajan mukaan yleisurheilu on hyvin tasa-arvoinen laji. Se ei vaadi paksua lompakkoa ja sitä voi harrastaa koko maassa. Medianäkyvyyttäkin yleisurheilijamiehet ja -naiset saavat varsin tasapuolisesti.

Vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välillä ei myöskään ole. Yleisurheilu on koko kansan laji. Suomessa on myös pienillä paikkakunnilla poikkeuksellisen hyvät urheilukentät. Totta on sekin, että enemmistö 2000-luvun arvokisamitalisteista on pienten seurojen kasvatteja.

Ylen katsojatilastot kertovat yleisurheilun olevan kansan suosiossa. Yleisurheiluun halutaan panostaa myös tv-ruudussa. Tänä vuonna luvassa on televisioitavia yleisurheilukilpailuja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Paljon parjattu Suomen Urheiluliitto on kaikesta huolimatta yksi maailman omavaraisimmista urheiluliitoista. Se on tehnyt myös paljon hyviä siirtoja viime vuosina. Vaikka puhutaan, että liitolla on raskas organisaatio, on henkilömäärä todellisuudessa vähentynyt 2010-luvulla lähes puolella. Samaan aikaan liiton tuella palkattujen henkilöiden määrä urheiluseuroissa on kasvanut.

Uuden puheenjohtajan agendalla on saada liitto keskittymään olennaiseen. Liiton tehtävä suomalaisen yleisurheilun kentällä kaipaa kirkastamista. ''Tällä hetkellä liitto tekee liikaa, meiltä puuttuu kova ydin. Tarvitaan selkeämpi vastuunjako liiton ja seurojen välillä.''

Sami Itanin mielestä urheiluliiton tulisi keskittyä enemmän huippu-urheilutoimintaan. Tulevaisuuden linjana hän näkee vahvat keskusseurat, jotka pystyvät tukemaan myös maakunnan pienempiä seuroja. Hyvänä esimerkkinä tästä hän mainitsee kasvattajaseuransa Jyväskylän Kenttäurheilijoiden panoksen alueensa yleisurheilun hyväksi.

Rahavirtoja ajatellen urheiluliiton tulisi tehdä enemmän ja parempaa yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Yksi mahdollisuus pienillä paikkakunnilla voisi olla yhteispalkkaus, jossa lahjakkaan valmentajan palkkakustannukset voitaisiin jakaa kunnan, urheiluliiton ja seuran kesken. Hänen työpanostaan voitaisiin käyttää myös kunnan toiminnoissa.

Muissa Pohjoismaissa yleisurheiluun ohjataan julkista rahaa enemmän kuin Suomessa. Myös meillä yleisurheiluun olisi syytä ohjata enemmän varoja, sillä urheilu ei ole viihdetoimintaa, vaan merkityksellistä työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen.

Urheilu kasvattaa luonnetta ehkä enemmän, kuin mikään muu. ''Urheilutaustaiset ihmiset ovat määrätietoisia työntekijöitä. Heidän rekrytoimistaan ei tarvitse katua.''

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT