Kotimaa

Vehmaalla selätettiin suunnitelma betonikoulusta ja nyt rakenteilla on komea puukoulu

Varsinaissuomalainen pikkukunta teki vuosituhannen investoinnin rakentamalla lähes 7,5 miljoonaa euroa maksavan puukoulun. Uuden yhtenäiskoulun toivotaan houkuttelevan lapsiperheitä vanhusvoittoiseen kuntaan.
Kari Salonen
Vehmaan yhtenäiskoulu valmistuu toukokuussa ja kunnan kaikki noin 200 peruskoululaista siirtyy Vinkkilän koulukeskukseen elokuussa 2019.

Piskuinen Vehmaa houkuttelee lapsiperheitä Vakka-Suomen sydämeen uuden hirsirakenteisen yhtenäiskoulun avulla.

Lähes 7,5 miljoonaa euroa maksava koulukeskus on jättimäinen investointi maalaiskunnassa, jonka veroäyri (22,25 prosenttia) on jo ennestään maan korkeimpia.

Vehmaan kunnanjohtajan Ari Koskisen mukaan yhtenäiskoulu on asukaslukuun suhteutettuna samankokoinen investointi kuin hänen syntymäkuntansa Tampereen kaksi raitiotielinjaa.

”Kyseessä on valtava taloudellinen ponnistus. Koulun rakentaminen on kuitenkin huomattavasti järkevämpää kuin rahan laittaminen ratikkaan. Minä olen muutenkin vannoutunut yksityisautoilun kannattaja, mutta se menee asiasta sivuun”, hän leukailee.

Kunnanjohtaja Koskinen ja Vehmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Anna Ekström korostavat, että uuden yhtenäiskoulun rakentaminen oli ainoa järkevä vaihtoehto.

Kunnan vanhalla yläasteella oli pahoja sisäilmaongelmia, joiden korjaaminen olisi ollut erittäin hankalaa.

Rakentajat ovat luvanneet hirsirakenteisen koulun kestävän ilman hometta seuraavat sata vuotta.

Raisiossa opettajana työskentelevä Ekström on varma, että Vehmaalle muuttaa tulevaisuudessa lapsiperheitä puukoulun positiivisen imagovaikutuksen vuoksi. Koulun vieressä on vielä 2013 rakennettu liikuntahalli.

”Lehdistä saa lukea päivittäin, miten joku opinahjo on homeessa. Vehmaa sijaitsee todella otollisessa paikassa Turun ja Uudenkaupungin välissä. Saamme maksettua investointivelat, kun hankimme kuntaan riittävästi veronmaksajia ja palveluita”, Ekström sanoo.

Vehmaa on tarjonnut vuosina 2017 ja 2018 tontteja puoli-ilmaiseksi. Tänä vuonna tonttikampanja jatkuu. Kunnan 150-vuotisjuhlan kunniaksi Vehmaalta saa merellisen tontin pilkkahintaan 150 eurolla.

”Vuosikausiin Vehmaalla ei mennyt yhtään tonttia kaupaksi ja kahden vuoden aikana niitä on myyty ainakin yhdeksän. 150 euron tonteistakin on tullut jo pari kyselyä”, Ekström kertoo.

Kunnanjohtaja Koskinen iloitsee Vehmaan väestökäänteestä pitkän laskukauden jälkeen. Kun vuoden 2015 lopussa Vehmaalla oli 2 270 asukasta, vuoden 2018 lopussa kunnan väkiluku on noussut 2 321:een.

”Olemme hoitaneet kunnassa yksissä tuumin tonttikampanjaa ja kouluasiaa. Yleisellä talouden nousulla on iso vaikutus. Varsinais-Suomessa Uudenkaupungin autotehdas ja Turussa esimerkiksi Meyerin telakka säteilevät hyvää kehitystä myös Vehmaalle.”

Puukoulun rakentaminen kuntaan ei ollut läpihuutojuttu. Vehmaalle suunniteltiin aluksi betonikoulua, koska kunnan palkkaama konsultti Ilpo Töykkälä Insinööritoimisto Töykkälästä ajoi sitä voimakkaasti.

Ekströmin mukaan yhtiö antoi harhaanjohtavaa tietoa hirsikoulun ja betonikoulun neliökustannuksista.

”Minä ja muutama muu luottamushenkilö käytimme valtavasti omaa aikaa faktojen tarkistamiseen. Torppasimme asia kerrallaan rakennuttajakonsultin väitteet vääriksi. Lopulta konsultti ilmoitti, että he eivät ole hankkeessa mukana.”

”Konsultin lähtö johtui virallisesti siitä, että halusimme urakointimallin KVR- eli kokonaisvastuurakentamiseksi.”

Vehmaalaiset olivat yksimielisiä puukoulun paremmuudesta. Mikaela Vuorisalmi laittoi liikkeelle adressin puukoulun puolesta ja siihen kertyi nopeasti 200 kuntalaisen nimet.

Kunnanvaltuustossa hirsirakenteinen koulu hyväksyttiin myös yksimielisesti. Päätökseen ollaan Vehmaalla tyytyväisiä, koska yhtenäiskoulu valmistuu aikataulussa ja rakentamisbudjetti jopa alittuu.

Paikallislehti Vakka-Suomen Sanomien konkaritoimittaja Harri Suomalainen ei pidä Vehmaan yhtenäiskoulua oikeana puukouluna, koska osassa rakenteissa on käytetty esimerkiksi betonia.

Koskinen ja Ekström vastaavat, että tiukkojen rakennusteknisten vaatimusten vuoksi kaikkia yksityiskohtia ei ollut järkevää rakentaa puusta. Tärkeimmät seinä- ja kattorakenteet ovat hirttä.

”Se aika on ohi, että puukouluun laitetaan pystyyn neljä kiveä ja joukko kylänmiehiä menee kaatamaan metsästä puut. Sitten ruvetaan lyömään parruja ja lattialle levitetään vielä lopuksi havuja. Kyllä tämä on oikea puukoulu”, Koskinen kuittaa.

Yhtenäiskouluun siirtyminen tarkoittaa alakoulujen sulkemista. Kyläkoulujen lakkauttaminen sujui kunnassa harvinaisen kivuttomasti, koska vaihtoehtona olisi ollut yläasteen menettäminen Vehmaalta.

”Kyläkoulut uhraamalla pystyimme turvaamaan yläasteen säilymisen. Ilman sitä kunta näivettyisi. Nykyinen 70 oppilaan yläkoulu on liian pieni, mutta kun tuomme kyläkoulut samaan rakennukseen, oppilasmäärä riittää” Ekström perustelee.

Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja Lauri Kontro on viettänyt kesänsä Vehmaalla 30 vuoden ajan. Hän uskoo, että uudesta hirsikoulusta tulee maamerkki ja vetovoimatekijä pienelle kunnalle.

”Käytännössä Vehmaa on osa Uuttakaupunkia, vaikka kunta on itsenäinen. Uusikaupunki kasvaa autotehtaan myötä ja moni perhe etsii asuinpaikkaa ympäristökunnista. Merellinen ympäristö, puhtaus ja rauhallisuus”, hän listaa kunnan vahvuuksia.

Kuten muuallakin Suomen maaseudulla, väestö ikääntyy Vehmaalla kovaa tahtia. Kontron mukaan kunta on riippuvainen maataloudesta. Vehmaalla on runsaasti sikataloutta, minkä vuoksi sika on jopa otettu kunnan nimikkoeläimeksi.

Anna Ekström muutti entisen miehensä ja kolmen lapsensa kanssa Maskusta Turun keskustan kautta Vinkkilän vanhalle rautatieasemalle Vehmaalle.

”Täällä on vielä ihanaa maaseudun yhteisöllisyyttä. Kaikki kylän lapset tunnetaan, kuka missäkin lumikasassa roikkuu. Harrastusmahdollisuudet ovat hyvät ja koulussa on suhteellisen pienet luokkakoot”, Ekström kehuu.

Lauri Kontro saapui talviviikonloppuna hiihtämään ja metsästämään Vehmaan kauniiseen luontoon.

”Vehmaalla pidetään paljon talkoita ja esimerkiksi hirvipeijaisiin tulee 200 ihmistä. Jos tarvitsee remonttimiestä, se järjestyy yhdellä puhelinsoitolla”, Kontro sanoo.

Vakka-Suomen Sanomien toimittaja Harri Suomalainen asuu kivenheiton päästä Vehmaalta, Lokalahdessa. Hänestä Vehmaan suurin vahvuus on vain 40 kilometrin matka Turkuun. Sen sijaan työpaikkoja ja vuokra-asuntoja kunnasta uupuu.

”Vehmaa oli aiemmin erittäin vahva kivipitäjä. 1900-luvun alussa Vehmaan punaista graniittia louhi jopa 600 kivityömiestä, mutta nyt koko teollisuuden haara on romahtanut Vakka-Suomessa”, Suomalainen kertoo.

Vehmaan tekninen johtaja Antti Heinonen muistuttaa, että Vehmaa oli menneinä vuosikymmeninä pinnalla kahden olympiavoittajan ansiosta. Kyse on Pariisissa 1924 kultaa maratonilla voittaneesta Albin Stenroosista ja soutajalegenda Pertti Karppisesta.

Nyt kunta yrittää saada julkisuutta toukokuussa valmistuvalla puukoululla, johon Vehmaan vajaat 200 peruskoululaista siirtyvät elokuussa.

”Loppukevennyksenä jopa Vehmaa kansainvälistyy. Erään opettajan poika on ostamassa tonttia kunnasta. Tarkistin, että pojan vaimo on todellinen ulkomaalainen from United Kingdom”, Ari Koskinen hymyilee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kalkkunankasvattamon lämpökeskuksessa tulipalo Vehmaalla – Noin 300 kalkkunaa menehtyi

Paikallislehti taisteli eturintamassa puukoulun puolesta – ”Vaikutus ei olisi ollut sama, jos Helsingin Sanomat tai Turun Sanomat olisi puuttunut asiaan.

Runsaasta peurakannasta on tullut riesa: "Pelti kolisee viikoittain"