Lunta on etenkin eteläisessä Suomessa tullut viime aikoina melko runsaasti. Suuren lumimäärän keskellä joku on saattanut pohtia lumenkaatopaikan perustamista esimerkiksi omalle pellolleen.
Ympäristöministeriön viestintäasiantuntija Ulla Ahonen huomauttaa, että lumi ei jätteen yleisen määritelmän perusteella ole jätettä, eikä lumenkaatopaikka siis edellytä ympäristölupaa jätteenkäsittelypaikkana. Ahonen muistuttaa, että aurattu lumi sisältää kuitenkin usein lumen lisäksi roskia ja muita epäpuhtauksia.
"Lumenkaatopaikkaa koskee muun muassa roskaamiskielto ja pohjaveden pilaamiskielto", Ahonen lisää.
Jätelain mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa puuttua yksittäisellä määräyksellä lumenkaatopaikkatoiminnasta aiheutuviin roskaantumis- tai muihin haittoihin. Ahonen kertoo, että kunta voi antaa tarvittaessa myös ympäristönsuojelulakia ja -asetusta tarkentavia yleisiä ympäristönsuojelumääräyksiä lumenkaatopaikoista ja niiden hoidosta.
"Lumenkaatopaikan ympäristölupavelvollisuuden perusteena voi olla mahdollinen naapuruussuhdehaitta tai huleveden johtaminen uomaan tai vesistöön. Vesilain mukaisen luvan perusteena voi olla mahdollinen tulva- tai vettymisvaara", viestintäasiantuntija kertoo.
MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola huomauttaa, että kaupunkilumissa on paljon sellaista roskaa, jota ei pidä sijoittaa pelloille. Hän muistuttaa, että viljelijöillä on tarkat määräykset ja maaperämme Suomessa ruuantuottoon puhdas.
"En kannusta likaisilla tai roskaisilla lumikuormilla peltojamme pilaamaan. Pelto ei ole kaatopaikka", hän toteaa.
Juttua päivitetty 8.2. kello 10.23: Lisätty MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietolan kommentit.
