Kotimaa

Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja liputuspäiväehdotuksesta: "Kotimainen ruuantuotanto ja sen tukeminen on minusta erittäin tärkeää"

Gustafsson kehottaa liputtamaan suomalaisen ruuantuotannon puolesta vertauskuvallisesti joka päivä suosimalla suomalaisia raaka-aineita.
Kankaanpää Jaana
Seuraavaksi liputuspäiväksi tulevaa lapsen oikeuksien päivää alettiin aktiivisesti ajaa liputuspäiväksi vuonna 2013.

Reijo Karhinen on ehdottanut, että suomalaiselle ruuantuottajalle perustettaisiin oma liputuspäivä.

Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson toteaa, että hän itse kannattaa ehdotusta liputtaa suomalaisten ruuantuottajien kunniaksi.

"Kotimainen ruuantuotanto ja sen tukeminen on minusta erittäin tärkeää", hän sanoo.

Gustafsson kehottaa liputtamaan suomalaisen ruuantuotannon puolesta vertauskuvallisesti joka päivä suosimalla suomalaisia raaka-aineita.

Toiminnanjohtajan mielestä suomalaisille ruuantuottajille voisi liputtaa vaikkapa sadonkorjuun syysjuhlan, suomalaiseen perinteeseen kuuluvan kekrin aikana.

Sisäministeriön erityisasiantuntija Hanne Huvila kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että vuosittain liputuspäiväehdotuksia tulee ministeriöön muutamia. Esimerkiksi viime vuonna ministeriöön tuli viisi ehdotusta. Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 liputuspäiväehdotuksia tehtiin huomattavasti normaalia runsaammin, sillä silloin ehdotuksia tuli 14 kappaletta.

Jonkun asian sopivuutta liputuspäivän arvoiseksi pohditaan Huvilan mukaan siitä näkökulmasta, että liputtaminen saisi mahdollisimman monen kansalaisen hyväksynnän. Seuraavaksi liputuspäiväksi kalenteriin lisätään lapsen oikeuksien päivä ensi vuonna.

"Ehdotuksia tulee laidasta laitaan, mutta niissä korostuvat suomalaiset arvot", Huvila sanoo.

Liputuspäivien valinnassa täytyy Huvilan mukaan huomioida myös se, että liputuspäiviä on jo melko paljon.

Liputuspäivän saaminen kalenteriin ei ole noin yleensä mikään nopea temppu. Liputuspäiväesitykset nimittäin ovat usein vireillä monen vuoden ajan.

"Jos nyt tehdään esitys, tuskin ainakaan tänä tai ensi vuonna päästäisiin liputtamaan", erityisasiantuntija arvioi.

Seuraavaksi liputuspäiväksi tulevaa lapsen oikeuksien päivää alettiin aktiivisesti ajaa liputuspäiväksi vuonna 2013. Toisaalta taas Jean Sibeliuksen ja Minna Canthin kunnioittaminen liputtamalla nousi keskusteluun jo 1980-luvulla, vaikka heidän muistokseen alettiin liputtaa vasta 2000-luvulla.

Huvila muistuttaa, että meillä Suomessa on liputusvapaus eli suomalaisten ruuantuottajien puolesta saa siis vapaasti liputtaa, vaikka virallista liputuspäivää ei olisikaan.

Lue lisää:

Reijo Karhinen: "Suomalainen ruuantuottaja ansaitsee ehdottomasti oman liputuspäivän"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruoka­pöydästä puuttui ymmärrys

Liuta kaupan ja teollisuuden isoja nimiä puuttui ruokapöytä-keskustelusta – Heikkilä, Helander, Alarotu, Gröhn tai Hemmilä eivät olleet paikalla

Karhisen ehdottama ruokapöytä kokoontuu tänään keskiviikkona