Kotimaa

Kalastuksen valvontaa ja jokitarkastuksia tehdään kaakossa suomalais-venäläisenä yhteistyönä itärajan molemmin puolin

Valvontaa suunnitellaan neljään alueen jokeen: Urpalanjokeen, Mustajokeen, Vuokseen ja Hiitolanjokeen.
Sanne Katainen
Hiitolanjoki on Laatokan lohen tärkein lisääntymisjoki ja siellä voi kalastaa vain elyn poikkeusluvalla tarkoin ehdoin.

Kalastuksen valvontaan suunnitellaan itärajan ylittävää yhteistyötä Kaakkois-Suomen alueen joissa. Myös viime vuonna aloitettuja yhteisiä jokitarkastuksia kalojen vapaan kulun todentamiseksi päätettiin jatkaa, tiedottaa Etelä-Karjalan liitto.

Valvontaa suunnitellaan neljään alueen jokeen: Urpalanjokeen, Mustajokeen, Vuokseen ja Hiitolanjokeen.

Suomalais-venäläisen kalataloustyöryhmän eteläinen ryhmä päätti asioista Pietarissa tammikuussa. Ryhmä työskentelee rajavesien kalatalousasioiden kehittämisen, seurannan ja tutkimustyön parissa.

Suomi ja Venäjä allekirjoittivat viime vuoden huhtikuussa yhteisymmärrysmuistion rajavesien kalatalousasioiden kehittämisestä, seurannasta ja tutkimustyöstä. Osapuolet perustivat suomalais-venäläisen kalataloustyöryhmän, joka järjestäytyi ensi kerran Espoossa viime vuoden marraskuussa.

Kokouksessa sovittiin kalataloustyöryhmän työn edistämisestä kolmessa alatyöryhmässä: pohjoisessa, keskisessä ja eteläisessä.

Venäjää eteläisessä alatyöryhmässä edustavat Luoteis-Venäjän kalaviranomainen sekä valtion kalantutkimuslaitos. Suomea puolestaan edustavat Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen elykeskukset, Etelä-Karjalan liitto sekä Luonnonvarakeskus.

Työryhmä rajasi toiminta-alueekseen Laatokkaan ja Suomenlahteen laskevat rajajoet sekä keskeisimmät yhteiset rajajärvet alueelta.

Tutkimusyhteistyön tiimoilta työryhmän ensimmäinen hanke on rajajokien vanhan tutkimustiedon kerääminen eri toimijoilta. Tavoitteena on saada vuoden 2019 loppuun mennessä yhteinen kooste eteläisten rajavesien tutkimustiedosta.

Tutkimuksia kohdennetaan tänä vuonna Suomenlahteen laskevista joista molemmin puolin rajaa Urpalan-, Vila-, Rakkolan-, Musta- ja Soskuanjokeen.

Laatokkaan laskevista joista tutkittavien listalla ovat Vuoksi ja Hiitolanjoki. Varsinkin Hiitolanjoella on tarpeen saada tietoa Venäjän puolen tilanteesta, sillä aiemmista tutkimuksista on kulunut jo useita vuosia.

Keskustelua käytiin myös kalaistutuksista. Niiden osalta päädyttiin siihen, ettei istutuskantoja tule käyttää, jos joessa esiintyy omaa alkuperäistä kantaa kummalla puolen rajaa tahansa.

Istutusten vaihtoehtona pitäisi ryhmän mukaan ensisijaisesti pyrkiä elvyttämään heikkoja lohikalakantoja nousuesteitä poistamalla, parantamalla lisääntymisalueita sekä kitkemällä salakalastusta.

Alatyöryhmät raportoivat työnsä etenemisestä varsinaiselle suomalais-venäläiselle kalataloustyöryhmälle, joka kokoontuu seuraavan kerran ensi lokakuussa Imatralla.

Rajavesien kala-asioita tullaan puimaan myös suomalais-venäläisen rajavesistökomission 57. vuosikokouksessa Inarissa elokuussa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

S-ryhmä: Kalan myynti nousi kymmeniä prosentteja

Savuinen kalakeitto

Sitruunainen haukikeitto