Kotimaa

Suomalaislapsi kastetaan usein siksi, että hänelle saadaan kummit

Myös perinteiden jatkaminen mainitaan tärkeäksi syyksi kasteelle Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä.
Kari Salonen
Vuonna 2017 syntyneistä lapsista kastettiin 67 prosenttia. Osuus on laskenut voimakkaasti 2000-luvulla.

Perheen perinteiden jatkaminen ja kummien saaminen lapselle ovat tärkeimpiä syitä kastaa lapsi luterilaisen kirkon jäseneksi.

Neljä viidestä piti perinnesyitä ja halua saada lapselle kummi tärkeimpinä tekijöinä oman lapsen kastamiselle, ilmenee Kirkon tutkimuskeskuksen tekemästä kyselystä.

Erityisesti naisvastaajat korostivat perinnesyitä ja kummiutta tärkeänä kastepäätökseen vaikuttavina tekijöinä.

Kyselyyn vastasi 1 029 alle kouluikäisen lapsen vanhempaa. Tutkimuksen toteutti Norstat Oy helmikuussa 2019.

Vastaajista yli 70 prosentin lapsi oli kastettu luterilaiseen kirkkoon, viidenneksen lasta ei ollut kastettu. Luterilaiseen kirkkoon vastaajista kuului 65 prosenttia.

Tutkimus osoitti myös, että päätös lapsen kastamisesta tehdään varsin varhaisessa vaiheessa. Useampi kuin kaksi viidestä vastaajasta oli päättänyt ensimmäisen lapsensa kasteesta jo ennen parisuhteen muodostamista. Vain yksi kymmenestä vastaajasta teki päätöksen kasteesta lapsen syntymän jälkeen.

Vuonna 2017 syntyneistä lapsista kastettiin 67 prosenttia. Kastettujen osuus on laskenut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2000 lapsista kastettiin vielä lähes 90 prosenttia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Salaman raiskaama tiskirätti – ja silti onnekas

Tunnetko rotinaperinteen? Tavalla on tarkoitus tukea ja kannustaa tuoretta äitiä

Vastasyntynyt vauva siepattiin sairaalasta Kokkolassa – asialla oletettu isä ja tämän sisko