Kotimaa

VR hankki 300 miljoonalla vetureita, joita ei ole saanut käyttää matkustajaliikenteessä – nyt lupa saattaa olla heltiämässä

VR:n historiallisen kalliit uudet veturit saatetaan kahden vuoden testien jälkeen saada vihdoin matkustajakäyttöön, arvioidaan liikenteen turvallisuusvirastosta Traficomista.
Nyt Sr3-veturin ongelmat ovat vähentyneet niin, että rajattu käyttö matkustajaliikenteessä näyttää mahdolliselta. Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Uusia Sr3-vetureita on tähän asti voitu käyttää vain poikkeusluvalla ja pelkästään tavaraliikenteessä.

Nyt veturin ongelmat ovat vähentyneet niin, että rajattu käyttö matkustajaliikenteessä näyttää mahdolliselta.

"Tulokset näyttävät lupaavilta, mutta niiden analysointi on vielä kesken", sanoo tarkastaja Hannu Timperi Traficomista.

Saksalaisen Siemensin Vectron-veturit ovat VR:n kaikkien aikojen kallein kalustohankinta. Siitä päätettiin vuonna 2014. 80 veturin hinta oli 300 miljoonaa euroa. Suomessa veturit ristittiin nimellä Sr3, ja niillä oli määrä korvata vanhat neuvostovalmisteiset Sr1-veturit.

Uusinta eurooppalaista tekniikkaa edustavilla vetureilla oli kuitenkin alusta alkaen pahoja kommunikointivaikeuksia suomalaisen rataverkon kanssa.

Siemensin vetureissa käytössä on uuden eurooppalaisen standardin mukainen turvajärjestelmä, joka ei sellaisenaan sovi yhteen Suomessa käytössä olevan vanhan kansallisen järjestelmän kanssa. Käytännössä yhteensopimattomuus on aiheuttanut sen, että uudet veturit tekevät aiheettomia hätäjarrutuksia. Ilta-Sanomat kertoi ongelmasta laajasti tammikuussa.

STT:n tietojen mukaan myös Sr3:n avustavan diesel-moottorin kanssa on ollut ongelmia. Diesel-apumoottori oli yksi uuden veturin hienouksista. Sen avulla sähköveturia voi käyttää myös sähköttömillä rataosuuksilla, kuten tehtaiden ratapihoilla.

Hätäjarrutukset eivät Traficomin Timperin mukaan ole tavattomia, vaan niitä sattuu liikenteessä säännöllisesti sekä hyvästä syystä että aiheettomasti. Jarrutusten tarkoitus on estää onnettomuuksia, mutta ne ovat matkustajaliikenteessä vaarallisia, koska ne voivat kaataa matkustajia.

"Jos sattuu olemaan vaikkapa kantamuksineen portaissa, loukkaantumisen vaara on olemassa", Timperi sanoo.

Toinen aiheettomista hätäjarrutuksista koituva haitta ovat muulle liikenteelle aiheutuvat viivästykset, joita turhaan seisahtunut juna aiheuttaa vilkkaasti liikennöidyillä rataosuuksilla.

Tavaraliikenteessä hätäjarrutukset eivät aiheuta vaaraa. Traficom onkin sallinut Sr3:sten käytön laajasti tavaraliikenteessä jo toissa vuodesta lähtien, mutta aiheettomat hätäjarrutukset on haluttu kuriin ennen veturien päästämistä matkustajajunien keulalle.

Ilta-Sanomat kertoi ongelmasta laajasti tammikuussa.

Ongelma on osoittautunut vaikeaksi ratkaista. Käytännössä ratkomista on tehty päivittämällä turvajärjestelmästä vastaavaa ohjelmistoa ja sovittamalla uutta tekniikkaa vanhaan.

"Kyllä tämän ongelman kompleksisuus on yllättänyt meidät. Tähän liittyy vetureiden lisäksi sovitinmoduleita ja väyläviraston hallussa olevia laitteita", Timperi sanoo.

Nyt edistystä on kuitenkin tapahtunut. Timperin mukaan viime vuonna aiheettomia hätäjarrutuksia sattui kymmeniä, mutta tuoreimpien tietojen mukaan niiden määrä on suurin piirtein puolittunut tämän vuoden mittaan. Tavarajunien lisäksi vetureilla on vedetty testimielessä tyhjiä matkustajavaunuja.

"Olen itsekin ollut tällaisella koeajolla", Timperi kertoo.

Sr3:n nykyinen käyttölupa tavaraliikenteessä jatkuu kesäkuun alkuun. Traficom käy nyt läpi tuoreinta dataa veturien käytöstä, ja Timperin arvion mukaan tarkka analyysi jatkopäätösten tekemiseksi on valmis runsaan kuukauden kuluttua.

"Jos riskianalyysi sen sallii, voidaan alkaa käydä keskusteluita rajoitetun käytön sallimisesta myös matkustajaliikenteessä."

VR Groupin liikennejohtaja Petri Auno vahvistaa, että uusien veturien käyttöönotto matkustajaliikenteessä lähestyy.

"Tavoitteemme on saada veturi matkustajaliikenteeseen tänä vuonna, mutta tarkempaa aikaa en vielä uskalla sanoa."

Aunon mukaan Sr3:t alkavat vetää aluksi todennäköisesti matkustajia Helsingistä Ouluun ja Rovaniemelle. Tälle osuudelle on koulutettu veturinkuljettajia uuden veturin käyttöön.

Auno tunnustaa, että pitkä viivästys uusien veturien käyttöönotossa on ollut pettymys.

"Tiesimme etukäteen, että haasteena on kulunvalvonta. Ratkaisujen löytäminen on kuitenkin ollut hitaampaa kuin olisi toivottu."

Auno korostaa, että uutta veturia on pystytty käyttämään täysipainoisesti tavaraliikenteessä. Hänen mukaansa myös ongelmat dieselmoottorin kanssa ollaan saamassa kuriin.

"Moduleihin vaihdetaan laakeri, minkä pitäisi ratkaista ongelma. Kyseessä on uusi innovaatio ja pieniä lastentauteja, mutta ei mitään vakavampaa."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Helsingin päärautatieaseman tulipalon syynä Hesburger

Pusikot raivattava teiden varsilta

"Kasvot näkyvät kuin passikuvassa" – uudet peltipoliisit paljastavat myös turvavyön ja kännykän käytön