Kotimaa

Psykologi neuvoo: Näin lapsen liikuntaharrastusta kannattaa tukea

Liikuntasuositusten mukaan nuorten tulisi liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti.
Kari Salonen
Vanhemman ei pidä väheksyä harrastamisen merkitystä. Kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, miten puhuu harrastamisesta verrattuna kilpaurheiluun.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksen mukaan kyllästyminen lajiin on tärkein syy sille, miksi lapsi tai nuori lopettaa urheiluseurassa harrastamisen.

"Kyllästyminen lajiin kertoo siitä, että harrastamisesta on tullut liian totista ja harjoituskertoja on liikaa. Liikuntaa harrastetaan usein kilpa- ja huippu-urheilun ehdoilla, vaikka kaikista lapsista ei ole tarkoitus tulla ammattilaisia. Nuoren elämään pitäisi mahtua muutakin", Terveystalon urheilupsykologi ja psykoterapeutti Päivi Granholm sanoo tiedotteessa.

Liikuntasuositusten mukaan nuorten tulisi liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti. Lopettamisen sijaan olisi psykologin mukaan tärkeää jatkaa liikunnan harrastamista, mutta vähäisemmillä harjoituskerroilla.

"Nuorten liikkumisen lisäämiseksi urheiluseuroihin pitäisi saada lisää matalan kynnyksen toimintaa. Urheiluseurassa harrastavat nuoret nukkuvat tutkitusti paremmin ja kärsivät vähemmän esimerkiksi yksinäisyydestä tai alakuloisuudesta verrattuna muihin nuoriin. Parhaimmillaan liikuntaharrastus tarjoaa terveydellisten vaikutusten lisäksi nuorelle turvallisen tilan kehittyä ja harjoitella hyödyllisiä taitoja, kuten itsensä ylittämistä ja epävarmuuden sietoa", Granholm toteaa.

Granholm antaa vanhemmille neljä vinkkiä siihen, miten heidän kannattaa tukea lasten liikuntaharrastusta. Ensimmäinen tärkeä asia on se, että harrastuksen antaa olla lapsen oma juttu.

"Vanhemman ei kannata lähteä liian tosissaan harrastukseen ja urheilun herättämiin tunnekuohuihin mukaan. Huolehdi roolista harrastuksen kannustavana tukijana. On hyvä, jos vanhemmat saavat vähennettyä lapseen kohdistuvia paineita, ei lisättyä niitä", hän neuvoo.

Toinen olennainen asia on se, ettei vanhempi väheksy harrastamisen merkitystä. Kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen, miten puhuu harrastamisesta verrattuna kilpaurheiluun.

"Arvosta kaikkea harrastamista ja liikkumista, vaikka nuori ei olisikaan kilpatasolla tai treenaisi useita kertoja viikossa", psykologi korostaa.

Liikuntaharrastuksen tukemisen kannalta on olennaista myös se, että vanhempi osoittaa kiinnostustaan harrastusta kohtaan. Keskustelun ja läsnäolon kautta nuori oppii tärkeitä tunne- ja ajattelutaitoja. "Vahvista nuoren ajattelua ilman, että tuputat neuvoja ja vastauksia. Kysy puolustusreaktion herättävän ”miksi”-kysymyksen sijaan avoimia kysymyksiä: mitä tapahtui, miltä se tuntui, mitä opit?", Granholm vinkkaa.

Lasta on hyvä myös opettaa käsittelemään vaikeitakin tunteita. Vanhemman tulisikin uskaltaa ottaa nuoren tunteita ja ajatuksia vastaan myös väsymyksen ja ahdistuksen hetkellä.

"Opeta rauhallisen ja levollisen läsnäolon avulla, että vaikeidenkin tunteiden kanssa voi olla ja että ne menevät ohi", psykologi neuvoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä laji vaatii kuntoa, taitoa ja täydellistä koordinaatiota

Video: tanssillinen voimistelu vaatii rautaista kuntoa ja huippuluokan koordinaatiokykyä

Lukijalta: "Millä oikeudella puhut itsestäsi rumasti?" – kriittisyys ja haukkuminen vievät voimat