Kotimaa

Asenneselvitys: Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että menestyminen on itsestä kiinni

Lapsiperheköyhyyden syihin suhtaudutaan eri tavoin riippuen siitä, mistä toimeentuloluokasta vastaaja itse on.
Hyvin toimeentulevien vastauksissa lapsiperheköyhyyden syiksi korostuvat muun muassa vanhempien puuttelliset elämänhallintataidot, yli varojen eläminen ja huonot valinnat elämässä. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että menestyminen elämässä on oman työnteon, sinnikkyyden ja valintojen seurausta, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista suomalaisista noin 64 prosenttia kokee menestymisen olevan itsestä kiinni. Omat kokemukset niukkuudesta vaikuttavat kuitenkin siihen, miltä yhteiskunta näyttää.

Selvityksessä tiedusteltiin myös suomalaisten asenteita lapsiperheköyhyyteen. Ilmiön syitä painotetaan hieman eri lailla riippuen siitä, mistä toimeentuloluokasta vastaaja itse on.

Hyvin toimeentulevien vastauksissa lapsiperheköyhyyden syiksi korostuvat muun muassa vanhempien puuttelliset elämänhallintataidot, yli varojen eläminen ja huonot valinnat elämässä.

Heikommin toimeentulevat painottivat hyvin toimeentulevia enemmän myös yhteiskunnallisia syitä, kuten liian korkeita elinkustannuksia, tukien riittämättömyyttä sekä syrjiviä rakenteita.

Suomalaiset pitävät kyselyn perusteella heikompiosaisten auttamista tärkeänä.

Jopa 91 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitää tulla tueksi, jos lapsella on kehitysvamma. Melkein yhtä moni oli tätä mieltä myös tilanteessa, jossa lapsella on mielenterveysongelma.

Melkein 80 prosenttia vastaajista halusi, että yhteiskunta tarjoaisi vähävaraisten perheiden lapsille mahdollisuuden ainakin yhteen harrastukseen.

Tahtotila perheiden auttamiseen oli hieman alempi, jos lapsi asuu lastensuojelun sijoittamana tai jos perheen vanhempi juo runsaasti alkoholia. Vanhemman päihderiippuvuuden tai runsaan alkoholinkäytön koettiin kuitenkin olevan hyvin haitallista lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Se, miten haitalliseksi jokin asia koetaan, ei tulosten perusteella ole siis suoraan johda siihen, että auttamista pidettäisiin tärkeänä.

Kyselyn tulosten pohjalta voi myös päätellä, että auttaminen ja hoivan laatu ovat tärkeämpiä kuin hoitopalveluiden hinta. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista vastustaa vammaispalveluiden kilpailuttamista.

Eduskunta hylkäsi maaliskuussa vammaispalveluiden kilpailutusta vastustavan Ei myytävänä -kansalaisaloitteen.

Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset jakoivat vastaajia jossain määrin. Suurin osa näki alaikäisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisperheiden auttamisen tärkeänä. Jopa 70 prosenttia kokee, että ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijalasten auttaminen on valtion velvollisuus.

Kuitenkin ne, jotka eivät koe pakolaisten auttamista tärkeänä, ovat kyselyn perusteella mielipiteissään varsin jyrkkiä.

Perheen yhdistämiseen liittyvät kysymykset jakoivat myös vastaajia. Vastaajista 42 prosenttia oli sitä mieltä, että oleskeluluvan saannin jälkeen tulisi olla oikeus perheen yhdistämiseen. Kolmannes vastaajista oli ajatusta vastaan.

Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset osoittavat, että suomalaiset näkevät eriarvoistumisen vähentämisen ja torjumisen tärkeänä, kertoo raportti.

Hyvin toimeentulevat näkivät kuitenkin yhteiskunnassa vähemmän vastakkainasettelua kuin heikosti toimeentulevat. Elämä näytti heille tasa-arvoisemmalta kuin vähävaraisille.

Asenneselvityksen toteutti Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Kaikille eväät elämään -ohjelma syksyllä 2018. Kyselyyn vastasi 1 001 suomalaista. Vastanneet olivat 15–79-vuotiaita.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Käsitys maaseutuköyhyydestä voidaan kyseenalaistaa", MT:n selvityksen mukaan köyhyys vähenee maaseudulla ja kasvaa kaupungeissa

Sosiaaliturvan uudistuksesta tulossa odotettua monimutkaisempi – Sukupuoli, etninen tausta ja asuinalue erottelevat väestöä hyvinvoinnin suhteen

Suomessa on 15 000 köyhää lasta – "Näistä lapsista ei ole päätöksissä pidetty huolta"