Kotimaa

Timo Ritakallion mukaan pieni Suomi on yhä yllättävän kova urheilumaa: "Emme ole kaukana parhaan Pohjoismaan tittelistä"

Timo Ritakallio vakuuttaa, että Olympiakomitean hallituksen puheenjohtajuus ei haukkaa aikaa päätyöltä OP Ryhmän johtajana. Viikonloput kuluvat urheilutapahtumissa.
Vesa Laitinen
Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio haluaa Suomeen erillisen urheiluministerin. Nykyään urheilu- ja kulttuuriasiat on yhdistetty samaan ministeripostiin.

Finanssijätti OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio toimii myös Suomen olympiakomitean puheenjohtajana. Miten onnistut yhdistämään ajankäyttösi?

"Jos Olympiakomitea jotain vie, se vie pois vapaa-aikaani. Olen pyrkinyt olemaan viikonloppuisin mahdollisimman paljon erilaisissa urheilutapahtumissa. Se on helppoa, koska olen ennenkin käynyt niissä", Ritakallio vastaa Maaseudun Tulevaisuudelle.

Hän ei ole missään vaiheessa saanut kritiikkiä ajankäytöstään OP:ssa. Neljän vuoden pesti Olympiakomitean johdossa päättyy 2020 syksyllä Tokion kesäkisojen jälkeen.

Olympiakomitea asetti vuosien 2018 ja 2020 olympiakisojen tavoitteeksi yhteensä 10 mitalin saldon. Suomi sai Etelä-Korean talviolympialaista 6 mitalia, joten kesäurheilijoiden vastuulle jää Tokiosta 4 mitalia.

"Kuusi mitalia oli Pyeongchangin talvikisoista perussuoritus. Neljä mitalia kesäkisoista edellyttää onnistumista talviolympialaisia harvalukuisemmalta mitalikandidaattien joukolta. Tavoite on kova", Ritakallio myöntää.

Kabinettipäätökset vaikuttavat myös suomalaisten mitalimahdollisuuksiin olympialaisissa. Suomelta on lähdössä kesäkisoihin kaksi nyrkkeilijää Mira Potkonen ja Elina Gustafsson, joilla on aito mitalipotentiaali. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, onko nyrkkeily mukana Tokion lajiohjelmassa.

"Pienellä kansalla on kapea joukko huippuja. Jos nyrkkeily ei ole mukana kisoissa, meillä on kaksi mitalimahdollisuutta vähemmän."

Naisten kamppailulajit ovat muutenkin vahvassa nousussa. Ritakallio nostaa vahvoista mitaliehdokkaista esiin Petra Ollin painissa ja Titta Keinäsen karatessa.

"Meillä on jopa painonnostossa kaksi EM-pronssimitalistia, kun dopingia on saatu lajissa kuriin."

Ammunnassa kokenut 48-vuotias olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummela on edelleen huikeassa iskussa. Hän tähtäsi maailmancupin peruskilpailussa trapin ME-tuloksen maaliskuussa.

Ritakallio uskoo myös mitalimahdollisuuksiin yleisurheilussa. Keihäässä Oliver Helander on noussut Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen seuraksi maailman huipulle.

"Kristiina Mäkelä ja kumppanit eivät ole myöskään kauhean kaukana maailman kärjestä."

Talviurheilukausi meni monen penkkiurheilijan Suomelta pannukakuksi. Hiihdon MM-kisoista Seefeldistä tuloksena oli vain yksi pronssimitali.

Ritakallio kehottaa katsomaan tarkemmin kisasuorituksia, koska Suomella kävi Seefeldissä myös aika huono tuuri.

"Krista Pärmäkoski hävisi mitalin vähän yli sekunnilla ja miesten viestimitali menetettiin loppusuoralla. Risto-Matti Hakola kaatui laskussa parisprintissä ja Iivo Niskanen kaatui skiatlonissa. Molemmat olivat hyvissä mitaliasemissa. Pienellä tuurilla saldo MM-hiihdoista olisi voinut olla neljä mitalia."

Huono onni jatkui lumilautailun MM-kisoissa, jossa suomalaisten menestyslajin big airin kilpailut peruttiin lumisateen vuoksi. Lajin arvostetuimmassa tapahtumassa X Gamesissa Rene Rinnekangas ja Enni Rukajärvi saavuttivat kuitenkin mitalit.

Ritakallio muistuttaa, että Suomi voitti jääkiekon alle 20-vuotiaiden miesten maailmanmestaruuden. Myös jääkiekon naisten ja miesten MM-kisat ovat yhä pelaamatta.

"Kun katsoo kokonaisuutta, en allekirjoita väitettä huonosta talviurheilukaudesta."

Huippu-urheilun muutostyöryhmä asetti vuonna 2012 hurjalta kuulostavan vision, että Suomen pitää olla urheilumenestyksessä paras Pohjoismaa vuonna 2020. Ritakallion mukaan visiosta ollaan kaukana, jos mittatikuksi otetaan olympiamenestys.

"Kun mukaan otetaan laajemmin koko urheilun kenttä, Suomi pärjää tämän kokoiseksi maaksi erittäin hyvin. Emme ole silloin kaukana parhaan Pohjoismaan tittelistä. Olemme maailman huipulla esimerkiksi suunnistuksessa, salibandyssa chearledingissa, muodostelmaluistelussa ja joukkuevoimistelussa."

Greatest Sporting Nation -verkkosivuston tilastojen perusteella Suomi oli väkilukuun suhteutettuna maailman 11:nneksi paras urheilumaa vuonna 2018. Eniten pisteitä Suomi keräsi jääkiekosta, maastohiihdosta ja ammunnasta. Kun väkiluku unohdetaan, Suomi oli 30:nneksi paras urheilumaa.

Suomen urheilumenestystä verrataan usein Norjaan, jossa satsaukset urheiluun ovat moninkertaiset ja menestyjien haarukka kapeampi. Ritakallio korostaa, että Norja pärjää erittäin hyvin talviurheilussa sekä jonkin verran uinnissa, yleisurheilussa ja jalkapallossa.

"Mutta me voidaan haastaa Norja koska tahansa esimerkiksi jääkiekossa, koripallossa, lentopallossa, lumilautailussa ja nyrkkeilyssä. Puhumattakaan autourheilusta. Tämä hämärtyy usein."

Ritakallion mukaan Olympiakomitea asettaa uuden inspiroivan ja realistisen tavoitteen Suomen huippu-urheilulle vuosiksi 2021–2024. Parhaan Pohjoismaan visio on liian epäselvä, koska kriteereitä ei ole määritelty.

Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia kansalaisista pitää tärkeänä Suomen menestymistä huippu-urheilussa. Ritakallion mielestä urheilun tukemiseen on laitettava myös lisää taloudellisia paukkuja.

"Suomalaisilla lahjakkailla nuorilla on harvassa lajissa taloudelliset resurssit kilpailukykyisellä tasolla. Olisi tärkeää, että yritykset tukisivat enemmän urheilua. Valtion panostuksia pitää kohdentaa urheiluakatemioihin ja olympiavalmennuskeskuksiin, joissa lajien parhaat pääsevät harjoittelemaan yhdessä parhaassa valmennuksessa."

Hän ottaa esimerkiksi lentopallon, jossa monet Suomen huipuista ovat opiskelleet samaan aikaan Kuortaneen urheiluopistossa.

Urheilu ja liikunta ovat jääneet vaalikeskustelussa hyvin pieneen rooliin, vaikka liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat jopa 3,5–7 miljardia vuodessa. Ritakallio toivoo, että media haastaisi nykyistä aktiivisemmin poliitikkoja aiheesta.

Olympiakomitean puheenjohtajan mielestä Suomessa olisi hyvä olla erillinen urheiluministeri. Uuteen ministerin pestiin voisi kytkeä myös liikkumisen edistämisen.

Liikunnalliseen elämäntapaan opitaan lapsuudessa, mutta myös työyhteisössä voidaan lisätä liikunnallisuutta päivän sisällä. Ritakallion toimiessa Ilmarisen johtajana, yhtiöön palkattiin päätoiminen liikuttaja, joka veti esimerkiksi erilaisia jumppia.

"Nykyisessä työpaikassani OP Ryhmässä kokouksissa tarjotaan pullan sijasta hedelmää, lounasravintoloissa satsataan terveellisiin vaihtoehtoihin ja kannustamme työntekijöitä käyttämään portaita."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Talviolympialaiset Suomen ulottuvilla, kesäkisat pois laskuista – selvitys arvioi haun edellytyksiä

Timo Ritakallio vastaa huoleen pankkikonttorien katoamisesta: "Olemme OP Ryhmässä kansalaisvelvollisuutemme hoitaneet"

OP:n pääjohtaja alentaisi veroja ja tehostaisi julkista sektoria – "Julkisista organisaatioista eläköityy isoja ikäluokkia, heitä ei vain korvattaisi uusilla työntekijöillä"