Kotimaa

Keskusrikospoliisi ennustaa: Liivijengit levittäytyvät tulevaisuudessa yhä laajemmalle maaseudulla – varkaudet, petokset ja jopa ryöstöt yleistyvät

Keskusrikospoliisin rikoskomisarion mukaan merkittävät rikollisjärjestöt ovat jo nyt siirtäneet toimintojaan suurista kaupungeista maaseudulle.
Stiina Hovi
Rikollisjärjestöjen levittäytyminen yhä useammalle paikkakunnalle, ja verkostoituminen näillä paikkakunnilla johtaa rikoskomisarion mukaan siihen, että huumausaineiden tarjonta maaseudulla lisääntyy. Se taas johtaa mahdollisesti yleisen rikollisuuden määrän kasvuun maaseudulla.

Järjestäytynyt rikollisuus on viime vuosien aikana ulottanut lonkeronsa yhä syvemmälle maaseudulle. Tulevaisuudessa sama kehitys tulee keskusrikospoliisin arvion mukaan jatkumaan.

Keskusrikospoliisin tiedusteluosaston rikoskomisario Jussi Oksanen kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että muutoksen taustalla on viranomaisvalvonnan ja poliisien määrän väheneminen syrjäisemmillä seuduilla. Vuosien varrella poliisiasemien määrää on vähennetty, ja poliiseja on keskitetty suuremmille asemille. Samalla poliisien määrä on pienentynyt.

"Tietysti tästä seuraa se, että poliisit keskittyvät asutuskeskittymiin, ja silloin nämä syrjäseudut jäävät vähemmälle huomiolle", Oksanen myöntää.

Kun poliisi ei liiku syrjäseudulla, tämä on avannut rikoskomisarion mukaan järjestäytyneelle rikollisuudelle mahdollisuuden toimia suhteellisen rauhassa, kun kiinnijäämisen riskikin on muita alueita pienempi.

Toisaalta tunnukselliset järjestäytyneet rikollisryhmät ovat viimeisimmän parinkymmenen vuoden aikana kasvaneet rajusti. Samalla ne ovat levittäytyneet yhä useammalle paikkakunnalle.

"Niitä oli vuonna 2000 tunnistettu kolmen organisaation alla yhteensä kahdeksan ryhmää. Nyt tilanne on se, että organisaatioita on seitsemän ja ryhmiä 75", Oksanen sanoo.

Rikoskomisario arvioi, että tulevaisuudessa rikollisjengit levittäytyvät yhä laajemmalle myös pienemmille paikkakunnille ja maaseudulle. Toisaalta huomionarvoista on se, että ensisijaisesti levittäydytään toiminnan kannalta hyville ja keskeisille paikkakunnille.

Rikoskomisario muistuttaa, että vaikka maaseudulla onkin asutuskeskuksia vapaampaa toimia, tarvitsee järjestäytynyt rikollisuuskin vaikkapa huumeille käyttäjiä. Toisin sanoen vaikka järjestäytynyt rikollisuus toimiikin maaseudulla, on se tarpeellista toimia myös kaupungeissa, jotta kokonaisuus niin sanotusti pysyy kasassa. Näin ollen rikollinen toiminta laajenee ensisijaisesti suhteellisen lähellä suuria kaupunkeja sijaitseville alueille.

Mielenkiintoista on se, että Oksasen mukaan merkittävät rikollisjärjestöt ovat siirtäneet toimintojaan suurista kaupungeista maaseudulle. Tällaista kehitystä on nähty niin pääkaupunkiseudulla kuin myös muun muassa Itä-Suomessa.

Julkisuudessa on puhuttu paljon siitä, että ihmiset muuttavat kaupunkeihin ja samalla maaseutu tyhjenee. Nykypäivänä myös järjestäytyneen rikollisuuden toimijat pohtivat rikoskomisario Oksasen mukaan sitä, miten he voisivat hyötyä yhteiskuntarakenteen muutoksesta.

"Jos valvonta vähenee ja tulee enemmän valvomattomia alueita, he saattavat pohtia, kuinka he voisivat hyötyä tästä", hän pohtii.

Rikollisjärjestöjen levittäytyminen yhä useammalle paikkakunnalle, ja verkostoituminen näillä paikkakunnilla johtaa rikoskomisarion mukaan siihen, että huumausaineiden tarjonta maaseudulla lisääntyy. Se taas johtaa mahdollisesti yleisen rikollisuuden määrän kasvuun maaseudulla.

"Kun huumausaineiden tarjonta lisääntyy, voi mahdollisesti myös tulla lisää huumausaineiden käyttäjiä. Huumausaineiden käyttäjät taas tarvitsevat tietysti varoja huumausaineiden hankintaan, ja se alkaa synnyttää niin sanottua oheisrikollisuutta eli varkauksia, petoksia jopa ryöstöjä", Oksanen kertoo.

Eräs huumausaineiden käytön lisääntymisestä johtuva ikävä lieveilmiö on rikoskomisarion mukaan huumekauppaan liittyvä velanperintä.

"Velanperintään liittyy aina väkivaltaa tai sillä uhkailua. Uhkailu koskettaa huumausaineen käyttäjää sekä hänen lähipiiriään. Huumevelan perintä voi olla todella raakaa", paljon nähnyt poliisi muistuttaa.

Eräässä oikeuteen menneessä tapauksessa velkaa perittiin aikoinaan niin kutsutun vesikidutuksen avulla. Vesikidutuksessa on kyse siitä, että ihminen luulee hukkuvansa, kun hänen silmänsä sidotaan ja sen jälkeen kasvoille valutetaan vettä. Toisaalta joissain tapauksissa on katkottu velallisten sormia tai ammuttu heitä polveen. Oksasen mukaan vain mielikuvitus on rajana, millaista väkivaltaa voidaan käyttää.

Oksasen mukaan järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää maaseutua toiminnassaan paljon ja jopa päivittäin. Maaseutua on hyödynnetty rikolliseen toimintaan jo useiden vuosien ajan.

Yksi järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan ilmenemismuoto on huumekätköt, jotka ovat olleet jo pitkään osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa maaseudulla. Huumekätköt liittyvät Oksasen mukaan laajamittaiseen huumausainekauppaan. Käytännössä tällöin on kyse joko huumausaineen maahantuonnista tai sen jakelusta.

Huumeita kätketään usein metsiin.

"Niitä voidaan luovuttaa sieltä ostajalle tai hakijalle esimerkiksi koordinaattien avulla. Eli ne kätketään metsään, kätkijä ottaa ylös paikan koordinaatit, ja sen jälkeen tieto siitä kätköstä välitetään jopa useiden välikäsien kautta sille hakijalle", Oksanen valaisee.

Metsän lisäksi huumeita voidaan kätkeä myös esimerkiksi vuokramökkeihin. Huumeet eivät toki ole ainoita asioita, joita syrjäisille seuduille kätketään, vaan samantyyppisiä kätköjä voidaan hyödyntää myös varastetun tavaran piilottamiseen.

Maaseutua hyödynnetään myös laajamittaiseen kannabiksen kasvatukseen. Kannabista voidaan kasvattaa niin maastossa kuin myös rakennuksissa. Kannabiksen kasvatukseen hyödynnetyistä rakennuksista esimerkkinä Oksanen mainitsee vanhat navetat, autioituneet omakotitalot ja hevosmaneesit.

"Maaseudullahan talot alkavat olla aika halpoja", hän huomauttaa.

Erikoisempi ilmiö rikollisten piirissä on se, että etsintäkuulutetut vuokraavat lomamökkejä tai vaihtoehtoisesti he oleilevat jonkun kaukaisen tuttunsa mökillä.

"Kiinnijäämisen riski on pienempi siellä", Oksanen muistuttaa.

Huomionarvoista on myös se, että maaseudulla säilytetään rikollisiin tarkoituksiin hyödynnettäviä aseita. Niillä harjoitellaan ja niitä kokeillaan syrjäisemmillä alueilla. Syrjäisemmät seudut valitaan ymmärrettävästi siksi, ettei toiminta herätä huomiota, eikä siitä jäädä kiinni niin todennäköisesti.

"Rikollisjengit harjoittavat laitonta asekauppaa, ja niiltä löytyy ampuma-aseita hallusta lähes päivittäin. Puhutaan jopa hyvin voimakkaista sotilasaseista, kuten konetuliaseista", rikoskomisario kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Perussuomalaisten maaseutulinjassa löytyy paljon yhtäläisyyttä keskustan kanssa – "Erona on johdonmukaisuus"

Kaikkien aikojen taistelu työvoimasta

MT selvitti ministerien maaseutukytkökset – Kahdeksalla suvussaan maatila, kesämökki lähes kaikilla