Kotimaa

EU:n ilmastoneuvottelija: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä on mahdollista – Suomella tärkeä rooli ilmastotavoitteiden kirittäjänä

EU-mailla on takanaan iso puristus, kun Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteita on siirretty sitovaksi lainsäädännöksi.
EU-komission ilmastoneuvottelija Elina Bardram on ollut vetämässä EU:n neuvottelutiimiä viime vuosien maailmanlaajuisissa ilmastoneuvotteluissa. LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN

EU-komission ilmastoasioiden pääosasto sijaitsee Brysselin laitamilla, yllättävänkin kaukana päärakennuksesta.

Viimeistään nyt olisi aika muuttaa kohti EU-korttelia, sanoo ilmastoneuvottelija Elina Bardram työhuoneessaan Auderghemissa. Bardram on viime vuosina nähnyt, miten voimalla ilmastoasiat ovat pyyhkäisseet kaiken sen yli mitä EU:ssa tehdään. Ilmastopolitiikka ei ole enää vain yksinäinen saareke, vaan osa kaikkea päätöksentekoa – kiitos myös aktiivisten nuorten.

Suomalainen on ollut vetämässä EU:n neuvottelutiimiä viime vuosien maailmanlaajuisissa ilmastoneuvotteluissa. Nyt huomio on siirtymässä neuvotteluista kohti toimeenpanoa.

Uutiset ilmastonmuutoksesta herättävät voimattomuuden tunnetta. Painolasti vähenee, kun kuuntelee, miten insinöörintarkasti EU:ssa toteutetaan lupauksia.

EU-mailla on takanaan iso puristus, kun Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteita on siirretty sitovaksi lainsäädännöksi.

Päästökauppa, sen ulkopuolinen energiasektori, maankäyttö, uusiutuva energia ja energiatehokkuus on kirjattu pykäliksi niin, että EU-maiden on mahdollista päästä tavoitteeseensa. Päästöjä aiotaan laskea vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

"Kun paketti on täysin toteutettu, EU:n tavoite 40 prosentin päästövähennyksestä jopa ylittyy", Bardram sanoo.

Komissio käy parasta aikaa läpi jäsenmaiden ilmastosuunnitelmia.

Nyt katseet on siirretty jo tavoitteiden kiristämiseen.

Suomella on loppuvuoden neuvotteluissa tärkeä välittäjän rooli heinäkuussa alkavan puheenjohtajakauden takia. Sen vuoksi Suomi välttää jo nyt omia kannanottojaan ja jäi pois kunnianhimoisten maiden vetoomuksesta, joka julkaistiin aiemmin viikolla.

Itäisemmän Keski-Euroopan maiden ohella Saksa on varpaillaan, koska sen teollisuus on älähtänyt liian tiukoista tavoitteista.

Bardramin mielestä ihmisten pelot työpaikkojen menettämisestä tai yritysten vaikeudet on otettava vakavasti. Niihin on myös vastattava. Puolalaista hiilikaivosta ei voida sulkea noin vain ilman suunnitelmaa siitä, mihin ihmiset työllistyvät.

"EU-projektin kirous, mutta oikeastaan etu on, että me joudumme neuvottelemaan kaikki ratkaisut sisäisesti niin pitkälle, että sitten kun neuvottelut ovat valmiit, päätös varmasti pitää."

Bardram pohtii hetken ennen kuin vastaa, mutta arvioi, että hiilineutraalius vuosisadan puoliväliin mennessä on mahdollista saavuttaa niin poliittisesti kuin teknisesti.

Hänen mukaansa olisi hienoa, jos jäsenvaltioiden päämiehet olisivat valmiita sopimaan pitkän aikavälin tavoitteesta jo kesäkuussa. YK:ssa sovittu takaraja on kuitenkin vasta vuoteen 2020 mennessä.

"Keskustelu vie sen ajan kuin vie. Kiireellä ei voiteta mitään."

EU:n osuus globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on noin kymmenen prosenttia ja Kiinan neljännes.

"Meidän toiveemme on, että ainakin kaikki maailman 20 suurinta maata ottaisivat samanlaisen vision kuin EU. Lainsäätäjän roolina on antaa käsitys siitä, että me tiedämme mitä teemme ja kertoa, mikä on oikeasti mahdollista."

Keskustelu tavoitteiden kiristämisestä sai vauhtia viime vuoden lokakuussa, kun hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi raportin 1,5 asteen lämpenemisen seurauksista. Raportin mukaan jo puolentoista asteen lämpeneminen tarkoittaisi maapallolla vakavia seurauksia.

Pariisin ilmastosopimuksessa, jossa ovat mukana lähes kaikki maapallon maat, sitoudutaan pitämään lämpeneminen alle kahdessa asteessa ja pyrkimään kohti 1,5 astetta.

Tuoreet tiedot osoittavat, ettei pyrkimys riitä, vaan uusi tavoite olisi asetettava puoleentoista asteeseen. Käytännössä se tarkoittaisi, että vuosikymmenen puoliväliin mennessä EU saisi päästää ilmakehään vain sen verran hiilidioksidia kuin sen maaperä ja luonto sitovat. EU:n pitäisi olla hiilineutraali.

Bardram on seurannut tyytyväisenä Suomessa ilmastoasioista käytyä keskustelua. Ilmastokeskustelu on ollut hänen mielestään realistista ja pohdiskelevaa ilman absoluuttisia totuuksia.

Rakentava ote näkyi hänen mukaansa myös silloin, kun Suomen hallitus väänsi metsien hiilinielulaskelmista. EU-vaikuttaminen hoidettiin tyylillä.

"Ei nähty tunteen purkauksia ministerineuvostossa, vaan asiantuntijat kävivät keskenään pitkää kirjeenvaihtoa eri vaihtoehdoista. Suomi saa olla tyytyväinen lopputulokseen."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Posti pohtii ekosäästöjä

EU-komission pääsihteeri: "Euroopan on otettava vastuuta puolustuksestaan"

Metsät ovat hyvä syy äänestää eurovaaleissa