Kotimaa

Virkamies pelastustoimen saavutettavuudesta: On selvä, ettei kaikkialle voi rakentaa samanlaista palvelutasoa

Maaseudulla hälytykset hoidetaan pelastusneuvoksen mukaan paremmalla tarkkuudella kuin suurissa kaupungeissa.
Jaana Kankaanpää
Riskiluokassa yksi niin sanottu toimintavalmiusaika on kuusi minuuttia. Lähtökohtana on, että yli puolessa tapauksista paikalle pitäisi ehtiä ykkösriskin alueella kuudessa minuutissa. Kakkosriskialueella tavoiteaika on 10 minuuttia, kolmosriskialueella 20 minuuttia ja nelosella 40 minuuttia.

Aiemmin tällä viikolla kerrottiin, että Helsingin kaupungille on asetettu 20 miljoonan euron uhkasakko siksi, että Helsingin pelastustoimen palvelutasossa on havaittu huomattavia puutteita.

Puutteissa on käytännössä kyse siitä, että monissa tapauksissa palokunta ehtii paikalle liian hitaasti. Helsingin kaupungin tapauksessa ongelmat koskettavat ykkösriskiluokan alueita, joille ensimmäisen pelastuslaitoksen yksikön tulisi ehtiä kuudessa minuutissa hälytyksen antamisesta.

Riskiluokissa kyse on siitä, että koko Suomi on jaettu neljään eri riskiluokkaan, sen perusteella miten nopeasti palokunnan pitää ehtiä paikalle. Tuossa samassa systeemissä koko maa on jaettu neliökilometrin kokoisiin ruutuihin, ja näille ruuduille on omat riskiluokkansa.

Riskiluokkien määrittämisessä käytetään pohjana tietoa asukasluvusta, rakennetusta pinta-alasta sekä sattuneiden onnettomuuksien lukumäärästä.

Pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriön pelastusosastolta toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle, että ongelmat ovat akuutteja nimenomaan ykkösriskin alueilla, joita on käytännössä suurissa kaupungeissa. Maaseudulla näitä ykkösluokan riskialueita ei ole lainkaan, vaan siellä alueet ovat suurimmaksi osaksi joko riskiluokassa kolme tai neljä.

Riskiluokassa yksi niin sanottu toimintavalmiusaika on kuusi minuuttia. Lähtökohtana on, että yli puolessa tapauksista paikalle pitäisi ehtiä ykkösriskin alueella kuudessa minuutissa. Kakkosriskialueella tavoiteaika on 10 minuuttia, kolmosriskialueella 20 minuuttia ja nelosella 40 minuuttia. Myös muilla alueilla tavoitteena on, että yli puolet hälytyksistä hoidetaan kunkin alueen tavoiteajassa.

"Ongelmathan ovat nyt näissä isoissa kaupungeissa, joissa on paljon liikennettä, joka hidastaa saapumista. Toisaalta autojen ja asuntojen määrä on lisääntynyt", Koivukoski valaisee ongelman taustoja.

Pelastuslain asettamia vaatimuksia valvovat aluehallintovirastot. Ne ovat tutkineet useiden vuosien ajan pelastuslaitosten suoriutumista. Aluehallintovirastot ovat Koivukosken mukaan havainneet, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on erityisen vaikeaa suurissa kaupungeissa.

Sen sijaan maaseudulla ei Koivukosken mukaan ongelmia ole, vaan siellä hälytykset hoidetaan tavoiteajassa.

Maaseudun määrittäminen säännönmukaisesti kaupunkialueita alhaisemmalla riskiluokalla saa pohtimaan sitä, onko siis pelastushallinnon mielestä maalaisen henki kaupunkilaisen henkeä vähempiarvoisempi.

Pelastusneuvos Koivukoski tyrmää tällaisen ajatuksen.

"Malli lähtee siitä, että kaikille samanlaisella alueella asuville taataan samanlainen palvelutaso. Jos jossain ruudussa asuu vaikka kaksi tuhatta ihmistä, ja jossain ruudussa kaksi ihmistä, on itsestään selvä, että niihin ei kannata samanlaista palvelutasoa rakentaa, eikä pystytäkään taloudellisesti rakentamaan", hän huomauttaa.

Koivukoski vakuuttaa, että mallissa koko Suomea on käsitelty tasa-arvoisten periaatteiden pohjalta. Hän huomauttaa, että mallin on havaittu vuosien aikana toteutuvan todella hyvin.

Lue lisää:

Helsingin pelastustoimen palvelutasossa havaittiin huomattavia epäkohtia – palokunta pääsee paikalle usein liian hitaasti

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sisäministeri Ohisalo olisi valmis viemään peliautomaatit pois markettien auloista – sisäministeriö selvittää asiaa

Sisäministeriön pelastusneuvos metsäkoneen käyttämisestä sammutustöihin: Hyvä, että uusia sammutusmenetelmiä ja -laitteita kehitetään

Lukittu puomi mökkitiellä pysäyttää ambulanssin ja paloauton