Kotimaa

Suomalaisten kriisinkestävyydessä puutteita: Kaksi vuorokautta ilman vettä ja kolme vuorokautta ilman sähköä johtaa ongelmiin

Kotitalouksia suositellaan varautumaan vähintään 72 tuntia kestävään häiriötilanteeseen.
Kari Salonen
46 prosenttia suomalaisista arvioi pärjäävänsä ilman juoksevaa vettä enintään kaksi vuorokautta.

Nykyisin Suomessa kotitalouksia suositellaan varautumaan vähintään kolme vuorokautta eli 72 tuntia kestävään häiriötilanteeseen.

Tästäkin huolimatta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet eli 46 prosenttia suomalaisista arvioi pärjäävänsä ilman juoksevaa vettä enintään kaksi vuorokautta. Kolmannes vastaajista taas kokee, ettei selviäisi ilman sähköä, jos sähkökatko kestää vähintään kolme vuorokautta.

Suomalaisten kriisinkestävyydessä näyttäisi siis olevan puutteita.

Huoli häiriötilanteen seurauksista koskettaa erityisesti yli 65-vuotiaita ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevia kotitalouksia. Maalla asuvat arvioivat keskimäärin selviävänsä kaupunkilaisia pidempään häiriötilanteissa.

Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miksi häiriötilanteisiin varaudutaan vain vähän. Monet vastaajat totesivat, että kaiken koetaan toimivan, eikä varautumiselle nähdä tämän vuoksi tarvetta.

"Taustalla on sopeutuminen häiriöttömyyteen. Kaupungistumisen myötä kansalaiset ovat tottuneet toimivaan arkeen, koska pitkien sähkökatkojen kaltaiset tilanteet ovat kaupungeissa harvinaisia", Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkija Heikki Laurikainen toteaa tiedotteessa.

Vastaajista puolet ilmoitti kyselytutkimuksessa, ettei tarvitsisi ulkopuolista apua pitkän sähkökatkon kaltaisessa vakavassa häiriötilanteessa. Myös koettu avuntarve riippuu siitä, missä vastaaja asuu. Maaseudulla asuvat nimittäin arvioivat keskimäärin useammin pärjäävänsä itsenäisesti kuin kaupungeissa asuvat.

"Vakavassa häiriötilanteessa viranomaisilla on runsaasti tehtäviä ja avunsaanti saattaa hidastua. Yhteiskunnan kriisinkestävyyden kannalta onkin tärkeää, että jokainen osaltaan huolehtii varautumisesta. Kun näin on tehnyt, on paljon helpompi myös itse auttaa muita", Laurikainen muistuttaa.

SPEK:in tutkimukseen haastateltiin puhelimitse tuhatta Manner-Suomessa asuvaa suomalaista. Tutkimus toteutettiin kesällä 2018.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vapaapalokuntiin vaikea löytää tekijöitä – "Harvaan asuttujen alueiden tilanne huolestuttava"

Uimavedet juhannuksena tavanomaista lämpimämpiä – vedet voivat viilentyä ensi viikolla

Juhannuksen menoliikenne tänään vilkkaimmillaan – ruuhkahuippu iltapäivällä Heinolasta pohjoiseen