Kotimaa

Selvityksen hälyttävä tulos: Joka viides suomalainen ei harrasta minkäänlaista liikuntaa – aika vierähtää ruudun äärellä töissä ja vapaa-ajalla

Syyt liikkumattomuuteen ovat moninaisia.
Suosituimpia liikuntamuotoja ovat tutut perusliikuntalajit kävely, pyöräily, uinti, maastohiihto ja juoksulenkkeily sekä kuntosaliharjoittelu, josta on tullut kävelylenkkeilyn jälkeen yleisin liikuntaharrastamisen muoto. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Lähes joka viides suomalainen ei ole harrastanut minkäänlaista liikuntaa viimeisen vuoden aikana, kertoo tuore selvitys.

Työelämän kasvanut vaatimustaso ja tuloerot lukeutuvat syihin, miksi ihmisten liikuntamäärissä on niin suuret erot, kertoo Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskukselle selvityksen toimittanut yhteiskuntatieteiden tohtori Jarmo Mäkinen.

"Syyt liikkumattomuuteen ovat moninaisia. Yli 100 000 euroa ansaitsevien osuus on liikkumattomien joukossa suurin. Heidän syyt liikkumattomuuteen ovat erilaiset kuin niillä, jotka ovat pienituloisia. Toisilla ei riitä aika, ja toisilla saattaa olla resursseihin liittyviä esteitä", Mäkinen kertoo STT:lle.

Mäkinen esitteli Suomen olympiakomitean koollekutsumassa tilaisuudessa tuoreen selvityksen, jonka tulokset ovat hälyttäviä. Liikuntaa, urheilua, kuntoilua tai ulkoilua kertoi viime vuonna harrastaneensa 82 prosenttia vastanneista, mutta liikkumattomien määrä on lähes viidesosa vastaajista.

Lähemmässä tarkastelussa liikkumattomien määrä on vielä suurempi, koska tutkimuksessa liikunnaksi hyväksyttiin pienikin tossunpainallus kuntoradalla. Vähästä olisi hyvä aloittaa ja kasvattaa määrää, mutta aika on rajallinen.

"Huoli on se, että aikapulan tullessa liikunta leikataan ensimmäisenä pois. Tätä kielii myös korkeimmassa tuloluokassa olevien liikkumattomuus", Mäkinen sanoo.

"Jos tempo ja vauhti kasvavat työelämässä, tinkivätkö ihmiset vieläkin enemmän liikunnasta? Toisaalta liikunta positiivisena asiana tuodaan hyvin esille", Mäkinen toteaa työnantajien suhtautumisesta liikuntaan.

Suosituimpia liikuntamuotoja ovat tutut perusliikuntalajit kävely, pyöräily, uinti, maastohiihto ja juoksulenkkeily sekä kuntosaliharjoittelu, josta on tullut kävelylenkkeilyn jälkeen yleisin liikuntaharrastamisen muoto.

Naisten ja miesten liikuntaharrastuksissa on eroja. Perusliikuntalajien lisäksi naiset suosivat voimistelua, ryhmäliikuntaa, joogaa ja tanssia. Miehet harrastavat palloilulajeja ja liikkuvat naisia enemmän urheiluseuroissa.

"Tutkimustulosten joukossa oli yllättäviä tuloksia, kuten selkeä jakautuminen miesten ja naisten lajeihin", Mäkinen jatkaa.

Tulokset perustuvat kyselyyn, johon vastasi yli 3  200 iältään 15–74-vuotiasta suomalaista. Noin kaksi viidestä suomalaisesta haluaa kyselyn mukaan aloittaa uuden liikuntaharrastuksen. Naisia kiinnostaa jooga, miehiä e-urheilu.

Mäkinen nostaa esiin muun muassa nuorten aikuisten trendilajin e-urheilun, jonka suosio on kasvussa.

"Sen harrastajista 95 prosenttia on miehiä. Laji ei voi tulla isoksi lajiksi, ellei se ala kiinnostaa naisia."

Millä tutkija perustelee moisen lajin mukana olon, kun kyse on liikuntatutkimuksesta?

"Samalla tavalla kuin shakissa, kysymys on voittamisesta. Siksi se on urheilua."

Työelämä on siirtynyt pelloilta ja metsistä toimistojen tietokoneiden ääreen, joten paikallaan oleminen työelämässä on lisääntynyt. Iltalenkki voisi virkistää ajatuksia ja lisätä jaksamista arjessa, mutta myös liikuntatoiminta on e-urheilun myötä keskittymässä ruudun ääreen. Sitä harrastavat käyttävät viikkotasolla aikaa e-urheiluun huomattavasti enemmän kuin mitä kävelijät kävelyyn.

"Aika vierähtää ruudun äärellä", Mäkinen sanoo, ja tiivistää samalla monta nykyajan ongelmaa.

Tulokset perustuvat tänään julkaistuun Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018 -tutkimukseen. Sen teki tutkimusryhmä, joka koostui Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n, LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Selvitys: Suomalaisten lentopäästöt ovat asukaslukuun suhteutettuna toiseksi suurimmat maailmassa

Liikunnan hyödyt alkavat heti, kun takapuoli nousee penkistä – kukkien kastelukin on keholle tärkeää aktiivisuutta

Ihmeitä ei vaadita – jo kevyt fyysinen aktiivisuus parantaa nuorten miesten sydänterveyttä