Kotimaa

Työryhmä toppuuttelee pakollisen yo-ruotsin pelkoa – ”Ei ole mitään syytä huoleen ja stressiin”

Keskustan sisällä aihe on hankala, sillä varsinkin monet Itä- ja Pohjois-Suomen edustajat vastustavat ruotsin pakollista kirjoittamista.
Rkp:n Henriksson sanoo, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee tehdä mielekäs opiskeltava aine muiden rinnalle. LEHTIKUVA / ALIISA PIIRLA

Hallitusohjelman kirjaus toisen kotimaisen kielen paluusta pakollisena ylioppilaskirjoituksiin on vastaajasta riippuen selviteltävä asia tai toteutettava tavoite.

Hallitusneuvotteluissa asiaa käsitelleen Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -ilmiöryhmän puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.) toteaa, että tällä hetkellä keskitytään mahdollisen uudistuksen selvitystyöhön. Hän ei suostu kommentoimaan asiaa enempää.

Keskustan sisällä aihe on hankala, sillä varsinkin monet Itä- ja Pohjois-Suomen edustajat vastustavat ruotsin pakollista kirjoittamista.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo hänkin, että uudistus vaatii vielä työryhmätyöskentelyä. Hän kuitenkin toteaa, että hallituksen tahtotila on nyt linjattu ja uudistus olisi tarkoitus toteuttaa.

"Tavoitteena on se, että toisesta kotimaisesta tulee pakollinen kieli", Henriksson sanoo.

Suomen Lukiolaisten liitto on arvostellut kirjausta siitä, että toteutuessaan uusi pakollinen aine aiheuttaisi lisää stressiä jo valmiiksi kuormittuneille lukiolaisille. Kososen johtaman työryhmän jäsen Veronika Honkasalo (vas.) sanoo, että viesti pitää ottaa vakavasti, mutta huolestua ei tarvitse.

"Ei ole mitään syytä huoleen ja stressiin. Uudistuksia ei pidä tehdä sillä tavalla, että opiskelijoiden stressiä ja paineita lisätään. Lähtökohdaksi on otettava opiskelijoiden jaksamisen edellytysten parantaminen."

Rkp:n Henriksson sanoo, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee tehdä mielekäs opiskeltava aine muiden rinnalle. Hän korostaa uusien tulevaisuudennäkymien ja työpaikkojen avautumista kielitaidon myötä.

"Ruotsin osaaminen antaa paljon mahdollisuuksia tehdä mielenkiintoisia asioita kotimaan lisäksi koko Pohjolassa", Henriksson sanoo.

Uudistuksen eteenpäin vieminen on tästä lähtien tulevan opetusministerin vastuulla. Opetusministeriksi nousee todennäköisimmin vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Toinen kotimainen kieli tuli ylioppilaskirjoituksissa valinnaiseksi vuonna 2005.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Syksyn paras ylioppilas kirjoitti hurjat arvosanat: 8 laudaturia ja 2 eximiaa

Oikeuden hakeminen maksaa liikaa

Oikeuskulut jatkavat nousuaan – "Moni keskituloinen miettii monta kertaa, kannattaako asia viedä oikeuteen"