Kotimaa

Hesy: Eläinlääkärien pitäisi leikata kissat samalla, kun he käyvät maatiloilla hoitamassa karjaa

Noin 20 000 kissaa jätetään heitteille joka vuosi.
Päivi Rajala
Valtaosa löytöläintaloihin päätyvistä eläimistä on kissoja.

Kissa on Suomen kaltoin kohdelluin lemmikkieläin. Noin 20 000 kissaa jätetään heitteille vuosittain. Osa niistä kuolee kylmään ja nälkään, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitosta kerrotaan.

Myös Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesyn tiedottaja Emma-Julia Kola kertoo, että viime vuonna noin kolme neljästä kaikista yhdistykselle tuoduista eläimistä oli kissoja. Siinä, missä kissoja tuotiin 260, esimerkiksi koiria tuotiin 34.

Kolan mukaan Suomen kissakriisin taustalla on eläimen heikko arvo. Kissoja saa helposti ja usein ilmaiseksi. Kissan kadotessa uuden saa nopeasti tilalle.

"Omistajat eivät usein leikkauta (steriloi) ulkoilevia kissojaan, jolloin kadonneet tai vapaasti ulkoilevat kissat johtavat usein hallitsemattomien kissapopulaatioiden syntymiseen. Populaatioissa elävät kissat ovat usein sairaita, nälkiintyneitä ja sisäsiittoisia."

Hesyn puheenjohtaja Hannele Luukkainen näkee kierteen katkaisuun kaksi keinoa. Ensinnäkin maaseudun eläinlääkärien pitäisi leikata kissat samalla, kun he käyvät maatiloilla hoitamassa karjaa. Toiseksi kunnallisten löytöeläinpaikkojen pitäisi rokottaa, mikrosiruttaa ja leikata kissat ennen niiden myymistä uusiin koteihin.

Kolan mukaan viime vuonna kaikista Hesylle tuoduista eläimistä 31 prosenttia oli löytöeläimiä, 25 prosenttia huostaan otettuja ja 37 prosenttia sosiaalisten syiden vuoksi hylättyjä eläimiä. Sosiaalisia syitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa omistaja on kuollut tai joutuu vankilaan tai pitkäksi ajaksi sairaalaan.

Viimeisten neljän vuoden aikana huostaan otettujen eläinten määrä on kasvanut melkein kymmenellä prosentilla.

"Siinä, missä suurin osa eläinsuojeluyhdistyksille tulleista kissoista on hylättyjä tai kadonneita löytöeläimiä, suurimmalla osalla koirista on huostaanottotausta", Kola kertoo.

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtajan Kati Pullin mukaan eläinsuojeluilmoitukset tehdään tyypillisimmin puhelimitse tai sähköisenä ilmoituksena eläinsuojeluviranomaiselle tai eläinsuojeluneuvojalle. Eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, valvontaeläinlääkärit, läänineläinlääkärit ja poliisi. Hädässä olevista luonnonvaraisista eläimistä kuten hirvistä pitää puolestaan ilmoittaa hätäkeskukseen.

Pulli korostaa, että kaikista eläinsuojelurikosepäilyistä on velvollisuus ilmoittaa eteenpäin. Apua tarvitaan heti esimerkiksi tilanteissa, joissa eläintä pahoinpidellään fyysisesti, eläin on nälkiintynyt tai ei saa vettä tai eläintä pidetään liian kylmässä tai kuumassa ympäristössä.

Myös parvekkeelle teljetystä tai vaarallisesti autojen läheisyydessä liikkuvasta eläimestä tulee tehdä ilmoitus.

"Puuttumista vaaditaan lisäksi tilanteissa, joissa esimerkiksi koira ei saa riittävästi liikuntaa tai viettää aikaansa yksin ulkotarhassa ilman virikkeitä tai jos kissojen elinympäristön siisteydestä ei pidetä huolta."

Pullin mukaan ihmiset eivät monesti tiedä, mitkä ovat tapauksia, joista tulisi tehdä eläinsuojeluilmoitus. Epäilyksistä tulisi kuitenkin aina ilmoittaa eteenpäin, vaikka ei olisikaan varma siitä, onko lakia varsinaisesti rikottu. Eläinsuojeluviranomainen ratkaisee, antaako ilmoitus aihetta toimenpiteisiin.

Ruokaviraston mukaan lemmikkieläinten huonon kohtelun taustalla on usein omistajien tietämättömyys lemmikinpidosta. Vakavissa eläinsuojelutapauksissa taustalla on yleensä myös omistajien uupumusta tai sosiaalisia tai mielenterveydellisiä ongelmia.

Ruokaviraston Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2017 -raportin mukaan suurin osa eläinsuojeluilmoitusten perusteella tehdyistä eläintarkastuskäynneistä kohdistuu lemmikkieläinkohteisiin – ei siis tuotantoeläinten pariin. Tarkastuskäyntien määrä on kasvanut viime vuosien aikana.

Ruokaviraston mukaan eläinsuojelutarkastuksessa voidaan todeta, että eläinsuojeluilmoituksessa esille tuotu asia on kunnossa tai että toimija tarvitsee neuvoja korjatakseen lievät eläinsuojelulliset epäkohdat.

Jos eläinsuojelusäädöksiä on rikottu, viranomainen voi antaa omistajalle kiellon jatkaa säännöstenvastaista toimintaa tai määrätä, että omistajan tulee muuttaa eläimen hoito lain edellyttämälle vähimmäistasolle.

Erittäin vakavissa tapauksissa viranomainen voi tarkastuskäynnillä ottaa eläimen huostaan. Toissa vuonna lemmikkieläinkohteiden tarkastuksissa eläimenpitoon liittyviä kieltoja tai määräyksiä annettiin noin neljäsosassa tarkastuksista. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin 12 prosentissa tapauksista.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kissojen käyttäytyminen periytyy vahvasti – rotujen välillä selviä eroja

Eläinten terveys ry: Navettaan kissa sopii, avoimeen rehuvarastoon ei

SauliNiinistö ei kavahda rottiakaan: "Se vaatii hyvää itsetuntoa, ja sitä Saulilla on"