Kotimaa

Suomalaisia syntyy ennätyksellisen vähän – Professori: "Suuri linja on se, että lapsia ei hankita"

Tällä vuosikymmenellä ainoa ikäryhmä, jolle on syntynyt entistä enemmän lapsia, ovat yli 40-vuotiaat.
Jutta Mykrä
Mitä myöhemmin ensimmäisen lapsen saa, sitä vähemmän lapsia ehtii syntyä.

Suomessa syntyy lapsia vuosi vuodelta vähemmän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimusprofessorin Mika Gissler tiivistää lastenhankinnassa tapahtuneen suurimman muutoksen lyhyesti.

"Suuri linja on se, että lapsia ei hankita."

Kuluvalla vuosikymmenellä Suomessa on syntynyt joka vuosi vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna syntyi 47 577 lasta, mikä on yli 2 700 lasta vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Samoissa lukemissa oltiin viimeksi 1800-luvulla, kun suomalaisia oli neljä miljoonaa vähemmän kuin nykyään.

Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa lapsimäärää, jonka nainen keskimäärin synnyttää elinaikanaan. Jos lukema on 2,1 tai enemmän, syntyvyys riittää korvaamaan kuolevuuden.

Talouden tilanteella on vaikutuksensa syntyvyyteen.

Nousukaudella vuonna 1987 syntyvyys eli kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa alimmillaan 1,59, mutta 1990-alun laman aikaan vastaava luku oli suurimmillaan 1,85.

Vuonna 2008 alkanut talouslama vaikutti syntyvyyteen hetken aikaa samoin. Kuten 1990-luvun alussa, myös vuonna 2010 syntyi paljon lapsia, ja koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87.

Lapsia ei kuitenkaan alkanut syntyä enempää, kun taantuma oli taittunut.

"Kun nousukausi alkaa, on tavallista, että tehdään mieluummin rahaa kuin lapsia. Nykytilanteessa erikoista on se, että tämä syntyvyyden lasku on jatkunut vuodesta 2011", Gissler kertoo.

Vastaus syntyvyyden jatkuvaan laskemiseen selvisi Väestöliiton tekemällä kyselytutkimuksella, Gissler kertoo. Yhä useammat ovat nykyään vapaaehtoisesti lapsettomia tai haluavat vain yhden lapsen.

Lisäksi vaikutusta on elämäntilanteella.

"Perinteisesti on ajateltu, että pitää olla puoliso, asunto, työ ja koko muu paketti kunnossa, ennen kuin lapsi on tervetullut", Gissler kuvailee.

Tämä kaikki siirtää lapsenhankintaa entistä myöhemmäksi.

"Mitä myöhemmin ensimmäisen lapsen saa, sitä vähemmän lapsia ehtii syntyä", Gissler tiivistää.

Tällä vuosikymmenellä ainoa ikäryhmä, jolle on syntynyt entistä enemmän lapsia, ovatkin yli 40-vuotiaat. Heille syntyvien lasten määrä on kuitenkin vain murto-osa kaikkien syntyvien lasten määrästä.

Lue myös:

Sata vuotta sitten toimittiin samoin kuin nykyään: vauvoja saatettiin alulle syksyn hämärässä – sotien jälkeen lempi leiskui juhannuksena

Lue lisää

Viimeksi näin vähän suomalaisia syntyi 1800-luvulla – Pohjanmaalla Suomen korkeimmat syntyvyysluvut

Sata vuotta sitten toimittiin samoin kuin nykyään: vauvoja saatettiin alulle syksyn hämärässä – sotien jälkeen lempi leiskui juhannuksena

Yksinasuvien määrän kasvu tuo painetta julkisille palveluille –  "Moni pelkää kuolevansa asuntoonsa ilman, että kukaan tietää"

Raportti: Suomessa on Pohjoismaiden pienin syntyvyys – Professorin mukaan vain maahanmuuton avulla voidaan tarjota nykyiset palvelut ja etuudet