Kotimaa

Italia sai talviolympialaiset 2026, Tukholma jäi kakkoseksi

Olympiakomiteassa harmitellaan Ruotsin menetystä: "Tukholman kisat olisivat olleet meille kuin kotikisat."
Italian pääministeri Giuseppe Conte naureskeli yhdessä Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajan Thomas Bachin kanssa Sveitsin Lausannessa. LEHTIKUVA / AFP

Italian Milanosta ja Cortina d'Ampezzosta tulee seitsemän vuoden kuluttua kolmas italialainen talviolympialaisten isäntä. Kansainvälinen olympiakomitea KOK valitsi vuoden 2026 talvikisojen järjestäjän tänään Sveitsin Lausannessa.

Italialaisten vastaehdokkaana oli Tukholma, joka sai ennakko-odotusten mukaisesti tyytyä kakkossijaan. Italian olympiahanke voitti Tukholman 13 äänen erolla.

Tukholmasta olisi tullut ensimmäinen kisaisäntä, joka oli jo hakuvaiheessa kertonut jakavansa kisalajeja toiseen maahan. Tukholma halusi välttää kalliin ja usein kisojen jälkeen tarpeettomaksi jäävän kelkkailuradan rakentamisen niin, että kelkkailun olympiamitaleista olisi kilpailtu Latvian Siguldassa.

Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen myöntää suoraan, että Tukholman jääminen kakkoseksi talviolympialaisten järjestämiskilvassa harmittaa.

"Tukholman kisat olisivat olleet meille kuin kotikisat. Pohjoismaissa ei ole pitkään aikaan ollut olympialaisia, eikä Ruotsissa koskaan talviolympialaisia", Miskin Euroopan kisoista tavoitettu Salonen sanoi STT:lle.

Salonen arvioi, että Tukholman hanke olisi vastannut Italian hanketta paremmin KOK:n uudistuksiin, joita kutsutaan Agenda 2020:ksi.

"Molemmat olivat hyviä hankkeita, mutta Tukholma olisi pystynyt järjestämään kisat kestävämmin ja kustannustehokkaammin", Salonen arvioi ja muistutti, että nyt olisi ollut tilaisuus myöntää ensi kertaa kisat kahteen maahan.

Italiassa silmiin pistää kisapaikkojen ripottelu vuoristoon, mutkaisten teiden taakse. Monella ovat muistissa vuoden 2006 Torinon kisat, joissa urheilijat ja muut kisavieraat viettivät päivittäin tuntikausia kuljetuksissa.

"Paperilla liikenneyhteydet voivat näyttää hyviltä, mutta mikä on todellisuus", Salonen sanoi.

Tukholman voitto olisi tiennyt Suomen omalle, mahdolliselle olympiahankkeelle aikalisää. Kiire ei ole Salosen mielestä nytkään, vaan Olympiakomitea puntaroi syksyllä, mitä seuraavaksi tehdään.

"Keskustelemme ensin myös ruotsalaisten kanssa, mitä he aikovat tehdä. Nyt on ennenaikaista arvioida sitä, mitä Suomi tekee olympiahaun osalta", Salonen sanoi.

Huhtikuussa julkistettu selvitys osoitti, että Suomen rahkeet voisivat kestää olympialaiset talvikisat, mutta eivät kesäkisoja. Helsingissä on järjestetty kesäolympialaiset 1952, mutta vuoden 2006 talvikisat Helsingin, Lahden ja Norjan Lillehammerin yhteishanke hävisi Torinolle.

Olympiahakua uudistanut KOK painottaa olemassa olevien suorituspaikkojen käyttöä ja turhan rakentamisen välttämistä. Sellaiseen kisajärjestämiseen Suomi voisi sitoutua.

Milano/Cortina ja Tukholma esittelivät KOK:lle molemmat alle 1,4 miljardin euron olympiabudjetin. Suomen olympiakomitea arvioi huhtikuussa, että kisat voisi järjestää nollatuloksella tai pienellä voitolla. Varsinaisen kisabudjetin lisäksi tarvetta on muun muassa infrastruktuuriin panostamiseen, mutta silloin lähtökohta on, että yhteiskunta investoisi hankkeisiin, kuten junayhteyksiin, ilman olympialaisiakin.

Varsinainen kisahaku maksaisi keväällä julkistetun selvityksen tehneen Janne Leskisen mukaan yhdestä kahteen miljoonaa euroa. Kun Helsinki ja Lahti hakivat 2006 talvikisoja Lillehammerin kanssa, rahaa paloi nykyrahaan suhteutettuna noin 3,4 miljoonaa euroa. Leskisen mukaan kustannuksia pienentää se, että KOK tarjoaa hakijoille asiantuntijapalveluja ilmaiseksi.

Talviolympialaiset palaavat joka tapauksessa vuonna 2026 Eurooppaan ensi kertaa sitten Sotshin 2014 olympialaisten Venäjällä. Vuonna 2018 talviurheilijat kilpailivat Etelä-Korean Pyeongchangissa, vuonna 2022 suunta on Kiinan Pekingiin.

Italian aiemmat talvikisaisännät ovat olleet Cortina d'Ampezzo vuonna 1956 ja Torino niinkin hiljattain kuin vuonna 2006. Kesäolympialaiset ovat olleet Italiassa vuonna 1960 Roomassa.

Kuten Torinon kisoissa kolmetoista vuotta sitten, Milanon ja Cortinan olympiahankkeessa useat suorituspaikat ovat hajallaan vuorilla. Milanosta Cortinaan on maanteitse noin 400 kilometriä, ja ampumahiihto järjestettäisiin Anterselvassa ja pohjoismaiset hiihtolajit kolmista MM-kisoista ja vuotuisesta Tour de Ski -kiertueen päätösetapista tunnetussa Val di Fiemmessä.

Kisapäivät vuoden 2026 olympialaisille ovat 6.–22. helmikuuta. Olympiaisännyys tarkoittaa myös paralympialaisten järjestämistä, ja ne ovat 6.–15. maaliskuuta 2026.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mörkö meni, nyt tulee Rive

Talviolympialaiset Suomen ulottuvilla, kesäkisat pois laskuista – selvitys arvioi haun edellytyksiä

Timo Ritakallion mukaan pieni Suomi on yhä yllättävän kova urheilumaa: "Emme ole kaukana parhaan Pohjoismaan tittelistä"