Kotimaa

Tutkimus: Maaseudun lapsilla on kaupunkilaislapsia paremmat motoriset taidot

Tutkimuksen tulosten mukaan matala asukastiheys on yhteydessä parempiin motorisiin taitoihin ja runsaampaan ulkona vietettyyn aikaan.
Johannes Wiehn
Lasten motorisia taitoja mitattiin kansainvälisesti tunnetuilla menetelmillä, joissa selvitettiin lapsen liikkumis- ja palloilutaitoja. Ulkona vietettyä aikaa ja ohjattuihin liikuntaharrastuksiin osallistumista kartoitettiin vanhempien kyselylomakkeella. Kuvituskuva.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan maaseudun lapsilla on kaupunkilaislapsia paremmat motoriset taidot.

Tutkimuksen tulosten mukaan matala asukastiheys on yhteydessä parempiin motorisiin taitoihin ja runsaampaan ulkona vietettyyn aikaan. Korkeampi asukastiheys taas puolestaan on yhteydessä heikompiin motorisiin taitoihin sekä yleisempään ohjattuun liikuntaharrastukseen osallistumiseen.

Motorisilla taidoilla tarkoitetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineiden käsittelytaitoja, joita lapsen arjessa nähdään esimerkiksi lapsen juostessa, kiivetessä ja piirtäessä. Riittävät motoriset taidot mahdollistavat osallistumisen ikä- ja kehitystasolle tyypillisiin leikkeihin, kuten erilaisiin juoksuleikkeihin ja pallopeleihin.

"Motoristen taitojen oppiminen on yksi lapsuusajan keskeisistä kehitystehtävistä. Yhteiset leikit auttavat kaverisuhteiden syntymisessä ja esimerkiksi kouluun sopeutumisessa", tohtorikoulutettava Donna Niemistö Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta muistuttaa tiedotteessa.

Motoriset taidot eivät kuitenkaan kehity optimaalisesti ilman harjoittelua. Taidot karttuvatkin sitä mukaa, kun toistomäärät lisääntyvät.

"Esimerkiksi luonnossa liikkuminen rauhoittaa, tuottaa uusia elämyksiä ja stimuloi lapsen motorisia taitoja", Niemistö vinkkaa.

Niemistö painottaa, että ulkona vietetyn ajan ja harrastamisen mahdollisuudet sekä niiden tasavertaisuuden lisääminen on yhteiskunnallisesti merkittävää.

"Ulkona lapsella on tilaa leikkiä ja haastaa itseään monipuolisesti motoriikkaa kehittäen. Kun lapsi kokee onnistuvansa, harjoittelun ja toistojen määrä lisääntyy sekä taito paranee. Lisäksi ulkoilu ja harrastaminen voivat tukea toisiaan, jos harrastuksissa opittuja taitoja saa tehdä lisää omaehtoisen ulkoilun aikana", hän sanoo.

Tohtorikoulutettavan mielestä ympäristösuunnittelussa tulisikin ottaa huomioon turvallisuus, monipuolisuus ja lasten mahdollisuus liikkua itsenäisesti ikään sopivalla tavalla. Toisaalta alueellisen tasavertaisuuden näkökulmasta on hyvä tunnistaa alueiden eroavaisuuksia ja kehittää olosuhteita tasapuolisesti. Se nimittäin tukee myös lasten motorisia taitoja.

Jyväskylän yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistui yhteensä 945 lapsiperhettä 37 päiväkodista. Tutkimuksen satunnaistettu aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa mukana olleista päiväkodeista kuusi sijaitsi pääkaupunkiseudulla, 17 kaupungeissa, seitsemän taajamissa ja seitsemän maaseudulla.

Lasten motorisia taitoja mitattiin kansainvälisesti tunnetuilla menetelmillä, joissa selvitettiin lapsen liikkumis- ja palloilutaitoja. Ulkona vietettyä aikaa ja ohjattuihin liikuntaharrastuksiin osallistumista kartoitettiin vanhempien kyselylomakkeella.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Environmental Research and Public Health -tiedejulkaisussa. Pääset tutustumaan siihen tarkemmin tästä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lääkärin palsta: Juoksijan suolistossa voi asua bakteeri, joka toimii kuin doping

Tutkimus: Iloisen tai surullisen määkinän kuuleminen vaikuttaa vuohien tunnetilaan

Kananmunan terveysvaikutukset näyttävät liikkuvan suuntaan ja toiseen – Miksi munan tutkiminen on niin vaikeaa?