Kotimaa

Amalgaamin käyttö hampaissa aiotaan lopettaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo, että tällä hetkellä amalgaamia käytetään alle prosentissa kaikista hammastäytteistä.
Amalgaamia on käytetty hampaiden paikkaamisessa liki 200 vuotta, sillä se on varsin edullista ja kestää hyvin purentaa. Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Amalgaamin käyttö hampaiden paikkauksessa on määrä lopettaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä.

Amalgaamia on käytetty hampaiden paikkaamisessa liki 200 vuotta, sillä se on varsin edullista ja kestää hyvin purentaa. Pääosa suomalaisista hammaslääkäreistä ei kuitenkaan käytä amalgaamia enää. Sitä on silti suomalaissuissa paljon.

Hammasamalgaami oli Suomessa pääasiallinen paikkamateriaali 1980-luvun lopulle, jolloin yhdistelmämuovit yleistyivät.

Hammasamalgaami on elohopean suurimpia käyttökohteita EU:ssa ja merkittävä ympäristösaasteen lähde. Elohopea puolestaan on myrkyllinen raskasmetalli.

EU-maat ovat sitoutuneet vähentämään ihmisen aiheuttamia elohopeapäästöjä. Kaikkien jäsenmaiden tulee siksi tehdä kansallinen suunnitelma hammasamalgaamista luopumiseksi. Amalgaamin käytön lopettamisen perusteluna on ympäristönsuojelu. Amalgaamin sisältämä elohopea kulkeutuu muun muassa vesistöihin ja siellä kaloihin.

Hammasamalgaamin myrkyllisyydestä on keskusteltu paljon, ja asiaa on tutkittu runsaasti. Hampaisiin käytettävä amalgaami sisältää hopeaa, tinaa, kuparia, sinkkiä ja metallista elohopeaa. Ministeriö kertoo, että tieteellistä näyttöä amalgaamin terveyshaitoista ei ole väestötasolla osoitettu.

Tästä huolimatta on arvioitu, että amalgaamin elohopea voisi olla yhteydessä kasvaneeseen sairastumisriskiin esimerkiksi munuaissairauksissa ja Alzheimerin taudissa.

Amalgaamipaikkojen vaihtamista ei suositella siitä syystä, että paikan purkaminen aiheuttaa suuremman elohopea-altistuksen kuin sen jättäminen paikalleen.

Elohopealle allergisille ihmisille tämä voi silti olla perusteltua. Elohopea-allergia on harvinaista, mutta se selviää hammaslääkärin ja ihotautilääkärin testeissä. Nämä voivat olla aiheellisia, mikäli amalgaamipaikkojen kosketuskohdassa kielessä tai posken limakalvolla on pitkäaikaisia tulehdusmuutoksia.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ahventen elohopeapitoisuudet vaihtelevat merkittävästi Uudenmaan järvillä

Tutkimus: Riisissä on riskejä – gluteeniton ruokavalio voi lisätä arseenin ja elohopean saantia

Hammaslääkäri pitää lomaa perunannostoaikaan