Kotimaa

Tässäkö ratkaisu palomiespulaan? Työnantajalle rahaa, jotta hälytyskeikalle saa lähteä kesken työpäivän

Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL toivoo lisää arvostusta ja uusia keinoja sopimuspalokuntien lähtövarmuuden parantamiseksi.
Timo Aalto
Sopimuspalokunnat tarvitsisivat lisää rahaa muun muassa suojavarusteisiin.

Sopimuspalokuntalaisten määrä on viime vuosina kasvanut 1 600 hengellä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että pula sopimushenkilöstöstä olisi kaikkialla helpottanut, toteaa Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL.

Joillakin alueilla on erityisesti päivisin vaikeuksia saada sopimuspalokuntalaisia hälytystehtäviin.

SSPL esittää yhdeksi ratkaisukeinoksi korvauksia sellaisille sopimuspalokuntalaisten työnantajille, jotka päästävät työntekijät lähtemään hälytyksiin.

Myös uusien palokuntalaisten hankinnassa on paikoin ongelmia.

"Yhteiskunta on viime vuosina muuttunut siten, etteivät yhdistysten omat keinot yksin aina riitä näiden haasteiden ratkaisemiseen, vaan pelastuslaitosten on tultava mukaan kantamaan vastuuta, joihin lakikin ne velvoittaa. Lisäksi tarvitaan uusia keinoja erityisesti lähtövarmuuden takaamiseksi", SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala vaatii tiedotteessa.

SSPL viittaa pelastuslain 28. pykälään, jonka mukaan pelastuslaitokset vastaavat siitä, että pelastustehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti.

SSPL:n mukaan vuosina 2011–13 tehdyn selvityksen mukaan 45 prosenttia sopimuspalokuntien lähdöistä toteutui liian hitaasti tai liian vajaalla henkilöstöllä. Yli kahdessa prosentissa hälytyksistä sopimuspalokunta ei lähtenyt liikkeelle lainkaan.

Liiton mukaan selvityksessä julkaistuja ratkaisuehdotuksia sopimuspalokuntien lähtövarmuuden parantamiseksi ei ole toteutettu. Niitä ovat esimerkiksi hälytysjärjestelmän kehittäminen, sopimuspalokuntalaisten määrän seuranta ja monitoimityö, jossa työntekijän yksi työtehtävä olisi sopimuspalokuntatoimintaan osallistuminen.

SSPL arvioi, että sopimuspalokunnat tarvitsisivat 40–50 miljoonaa euroa lisää rahaa. Summalla voitaisiin korjata puutteet henkilökohtaisissa suojavarusteissa, koulutuksessa, työterveyshuollossa ja työturvallisuudessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsien rakenne suojaa Suomea metsäpaloilta

Ammattimainen ote ja hyvä henki tekevät Lappajärven palokunnasta vuoden sopimuspalokunnan

Suomalaissammuttajat saivat sankarillisen vastaanoton Ruotsissa: "Ihmiset nousivat autoistaan taputtamaan"