Kotimaa

Korkein oikeus: Kotietsinnällä Viestikoekeskuksesta uutisoineen toimittajan kotiin oli lailliset edellytykset

Toimittaja vaati, että takavarikot todetaan rauenneiksi ja kumotaan.
Kotietsintää laittomana pitänyt toimittaja (oik.) vaati oikeudessa, että takavarikot todetaan rauenneiksi ja tavarat palautetaan. Kuva Helsingin käräjäoikeudesta helmikuulta 2018. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Korkein oikeus (KKO) on pitänyt voimassa hovioikeuden aiemman päätöksen, jonka mukaan poliisin Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tekemällä kotietsinnällä ja takavarikolla oli lainmukaiset edellytykset. Niin sanottu erityinen kotietsintä liittyi lehden uutisointiin Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta.

Myös käräjäoikeus katsoi aiemmin, että etsintä oli laillinen ja poliisi saa tutkia takavarikoidut laitteet.

Puolustusvoimat teki Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemasta artikkelista keskusrikospoliisille tutkintapyynnön, koska katsoi, että artikkeli paljasti Suomen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäviä tietoja.

Toimittajan asuntoon tehdyn etsinnän yhteydessä takavarikoitiin muun muassa tietokone ja muita tallennusalustoja, jotka toimittajan mukaan sisälsivät lähdesuojan alaisia tietoja. Aineisto, jota etsintävaltuutettu ei voinut kotietsinnän kuluessa seuloa, eristettiin sinetillä varustettuihin näytepusseihin.

Toimittaja vaati, että takavarikot todetaan rauenneiksi ja kumotaan. Hänen mukaansa poliisin toimet olivat puuttumista toimittajan lähdesuojaan.

KKO kuitenkin katsoi Helsingin hovioikeuden tavoin, että etsintäpaikalla ei tehty sellaista pakkokeinolain mukaista sinetöintiä, joka olisi edellyttänyt tämän aineiston hyödyntämisen ja tutkimisen saattamista tuomioistuimen ratkaistavaksi viimeistään laissa säädetyssä kolmessa päivässä. Korkein oikeus hylkäsi toimittajan valituksen.

Osa aineistosta kuitenkin sinetöitiin myöhemmin, kun erityistä kotietsintää varten määrätty etsintävaltuutettu oli tutustunut aineistoon. Valtuutettu vastusti kyseisen aineiston takavarikointia, koska se saattoi sisältää lähdesuojan alaista tietoa.

Kysymys sinetöidyn aineiston tutkimisesta ja hyödyntämisestä on korkeimmassa oikeudessa yhä vireillä. Asiaa puidaan KKO:ssa suullisessa käsittelyssä ensi tiistaina.

Helsingin Sanomien jutun kirjoittajaksi oli merkitty kaksi toimittajaa. Poliisi teki kotietsinnän toisen toimittajan kotiin, kun tämä oli soittanut hätäkeskukseen. Toimittaja soitti apua, koska oli vasaroinut tietokonettaan, joka oli alkanut savuta. Toimittaja on kertonut, että tuhosi tietokonettaan turvatakseen muihin projekteihinsa liittyvän lähdesuojan.

Osa Viestikoekeskus-artikkelin tiedoista perustui Puolustusvoimien salaisiksi leimattuihin asiakirjoihin. Pääesikunta teki tuoreeltaan uutisoinnista tutkintapyynnön epäillystä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Mahdollista tietovuotoa on ainakin aluksi tutkittu nimikkeellä virkasalaisuuden rikkominen.

STT:n aiemmin kesällä uutisoimien tietojen mukaan kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff on epäiltynä tietovuototutkinnassa. Siinä on selvitetty sotilastiedustelun aineistojen päätymistä Helsingin Sanomille. Tiedossa ei ole, epäilläänkö tietovuodon olleen tahaton vai onko kyse tahallisen teon tutkinnasta, sillä poliisi on vaiennut asiasta.

STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

HS: Fonectalla merkittävä tietovuoto – myös arkaluontoisia henkilötietoja levinnyt

HS:n selvitys: Tyypillinen tuomarin tekemä rikos on rattijuopumus

STT:n tiedot: Viranomaisilla on epäilty tietovuototutkinnassa – liittyy Helsingin Sanomien sotilastiedustelu-uutisointiin