Kotimaa

Nyt se on tutkittu: Elintapaohjaukseen osallistuminen ja kännykkäsovelluksen käyttö auttavat muuttamaan elintapoja terveellisemmiksi

Tutkittavien ruokailutottumukset paranivat ja heidän vyötärönympäryksensä kapeni.
Juho Leskinen
Tutkitussa sovelluksessa osallistujat saivat valita itselleen sopivia terveellisiä tekoja ja merkitä niitä tehdyksi. Kuvituskuva.

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa on saatu lupaavia alustavia tuloksia kakkostyypin diabeteksen riskin vähentämisessä. Tutkijat havaitsivat, että osallistuminen elintapaohjaukseen ryhmässä ja terveellisiä elintapoja tukevan sovelluksen käyttö auttavat parantamaan ruokailutottumuksia ja kaventamaan vyötärönympärystä.

Tutkitussa sovelluksessa osallistujat saivat valita itselleen sopivia terveellisiä tekoja ja merkitä niitä tehdyksi. Tällainen teko oli esimerkiksi terveellisten eväiden ottaminen mukaan töihin välipalaksi, ettei nälkä yllätä iltapäivällä ja johda väsymiseen sekä epäterveellisiin valintoihin.

VTT:n erikoistutkija Marja Harjumaa kertoo, että hieman yllättäen sovelluksen käyttö oli muita aktiivisempaa hieman vanhemmissa ikäryhmissä.

"Digitaalisia vaihtoehtoja kannattaa siis tarjota ihmisille ennakkoluulottomasti iästä riippumatta", hän sanoo tiedotteessa.

Tutkimus osoitti, että Suomessa kehitetty FINDRISC, joka on maailman käytetyin kakkostyypin diabeteksen riskitesti, ennustaa sairastumisriskin tehokkaasti ilman laboratoriotestejä. Yli puolella niistä, jotka saivat testissä riskipisteet, ja lähtivät mukaan tutkimukseen, todettiin jo sokeriaineenvaihdunnan häiriö.

Tutkijat toteavat, että terveydenhuolto tavoittaa vain pienen osan niistä, jotka hyötyisivät ennaltaehkäisevästä elintapaneuvonnasta.

"Miehet suhtautuvat perinteisesti penseämmin terveyskampanjoihin ja tutkimuksiin. Heitä saatiin tehokkaimmin osallistumaan, kun viesti tuli ystävältä tai sukulaiselta. Monen miehen mukaan ”vaimo kehotti”. Työpaikoilla jaettu tieto taas tavoitti hyvin erityisesti naisia", terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö ja FINDRISC-testin kehittäjä Jaana Lindström sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksen toteuttivat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja VTT yhteistyössä kuntien, alueiden ja alueellisten terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Siihen pääset tutustumaan tarkemmin tästä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ihmeitä ei vaadita – jo kevyt fyysinen aktiivisuus parantaa nuorten miesten sydänterveyttä

Aarre: Pihlajanmarjoissa on rutkasti C-vitamiinia – lehdistä voi tehdä teetä

Katso video: Pääministeri Antti Rinne pohtii ravitsemuksen merkitystä: "Sillä on äärimmäisen iso merkitys kansantalouden kannalta"