Kotimaa

Eläkeyhtiöt näkevät ratahankkeissa sijoitusmahdollisuuksia – Varmaa vieroksuttaa julkisen vallan enemmistöomistus

Varmassa ihmetellään, miksi valtio ei rahoittaisi junaratahankkeita halvalla lainarahalla.
Hallitus on suunnitellut hankeyhtiöitä ratkaisuksi, jonka avulla pystyttäisiin rahoittamaan ja rakentamaan uusia, nopeita raideyhteyksiä. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Osa eläkeyhtiöistä toivoo esimerkiksi Turkuun ja Tampereelle rakennettavista nopeista raiteista tasaista tuottoa takovia sijoituskohteita. Nollakorkojen ja epävarmojen osakemarkkinoiden maailmassa eläkeyhtiöt etsivät jatkuvasti uusia sijoituskohteita.

Julkisen puolen eläkevakuuttaja Keva olisi halukas laittamaan rahaa isoihin raidehankkeisiin, joita hallitus kaavailee. Hallitusohjelmassa on sovittu, että edistetään nopeita junayhteyksiä länteen, pohjoiseen ja itään.

Kevaa kiinnostavat tällaiset varmat ja vähäriskiset sijoituskohteet, joista saisi tasaisesti kassavirtaa. Eläkeyhtiön täytyy pystyä maksamaan eläkkeet säännöllisesti, ja hyvät sijoitusvaihtoehdot ovat vähissä, kun esimerkiksi korkosijoitusten tuotot ovat jopa miinusmerkkisiä.

"Kiinnostusta varmasti löytyisi eläkesijoittajilta. Etenkin kun tilanne on se, että hyviä sijoituskohteita etsitään kissojen ja koirien kanssa", kertoo Kevan sijoitusjohtaja Ari Huotari.

Myös eläkeyhtiö Ilmarisessa olisi halukkuutta sijoittaa kolmeen rataprojektiin eli tunnin junayhteyteen Helsingistä Turkuun, pääkaupungista Helsinki-Vantaan lentokentän kautta Tampereelle ja Itä-Suomen rataan, jonka reitistä ei ole vielä tietoa.

Hallitus on suunnitellut hankeyhtiöitä ratkaisuksi, jonka avulla pystyttäisiin rahoittamaan ja rakentamaan uusia, nopeita raideyhteyksiä. Kolmen nopean yhteyden yhteenlaskettu hintalappu olisi jopa kymmenen miljardia euroa, joten jossain vaiheessa hallituksen on valittava hankkeista paras tai parhaat.

Edellinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei ehtinyt perustaa varsinaisia hankeyhtiöitä hallituksen eron vuoksi. Yhtiöt palasivat pöydälle heti hallitusneuvotteluissa, joihin erilaisiin liikennehankkeiden yhtiömalleihin perinteisesti varauksellisesti suhtautunut valtiovarainministeriö (VM) toi omat reunaehtonsa.

Ministeriön hallitusneuvotteluihin toimittaman aineiston mukaan se hyväksyy yhtiöt "rengeiksi, muttei isännäksi" ja "yhtiömallin järkevyys selviää vasta, kun on riittävän hyvä kuva mahdollisen sopimuksen ehdoista". STT sai valtiovarainministeriön toimittaman aineiston pyytämällä.

Keva kertoo ilmaisseensa valtakunnan päättäjille halukkuutensa vastaavien liikennehankkeiden rahoittamiseen.

"Olemme olleet yhteydessä ministeriöihin ja muihin toimijoihin ja ehdottaneet erilaisia ajatuksia hankkeiden toteuttamiseksi", Kevan Huotari sanoo.

Huotarin mielestä myös radoista taloudellisesti hyötyvillä kaupungeilla, kuten Turulla ja Tampereella, voisi olla oma roolinsa hankkeessa. Maan arvo rautatieasemien lähellä nousisi huimasti, jos sieltä pääsisi pääkaupungin ytimeen noin tunnissa.

Ainakin Kevassa on hahmoteltu malleja, joissa eläkeyhtiölle taattaisiin sen tarvitsema tuotto matkustajavirtojen lisäksi esimerkiksi maan arvon noususta ja sen mahdollistamista kiinteistöhankkeista. Keva vakuuttaa, että tuotto-odotukset tällaiselle sijoitukselle olisivat kohtuulliset.

"Kaiken kaikkiaan eläkesijoittajan reaalituottovaade on siinä 3–4 prosentin kieppeillä koko salkulle, mutta tuottovaateessa voi olla tinkivaraa, jos on esimerkiksi käytössä julkisen vallan riskiä", Huotari laskee.

Valtiovarainministeriön mukaan todennäköinen lähtökohta hankeyhtiössä olisi se, että yhtiö toimisi julkisen talouden sisällä. Näin esimerkiksi valtion velkaantumista ei voisi kiertää yhtiön kautta.

Ministeriön mukaan yksityisen sektorin osana oleva hankeyhtiö olisi käytännössävaikea rakentaa ja ilmeisen epärealistinen. Hallitus linjasikin ohjelmassaan, että mahdollisissa yhtiöissä on julkisen vallan enemmistöomistus.

Matalat korot ovat saaneet myös eläkeyhtiö Varman etsimään sijoituskohteita infrastruktuurihankkeista, mutta raidehankkeet eivät nouse listan kärkeen.

"Kun katsoo hallituksen ehtoja ja realiteetteja hankeyhtiöiden osalta, meidän odotuksemme ovat hyvin maltillisia", sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Varmassa ihmetellään, mihin yksityisiä sijoittajia tarvitaan, jos hankeyhtiöt olisivat julkisen vallan enemmistöomistuksessa, kuten hallitus on linjannut. Lisäksi Murtoa ihmetyttää, miksi valtio ei rahoittaisi junaratahankkeita lainalla, kun se saa sitä halvalla.

Valtiovarainministeriö muistuttaa investointien ajoittuvan niin pitkälle ajalle, että nollakorot ehtivät myös nousta. Joka tapauksessa veronmaksaja kattaa kuluista merkittävän osan.

Murto myös ihmettelee mistä riskinotosta valtio maksaisi sijoittajille tuottoa, jos liiketoiminta olisi raidehankkeessa käytännössä valtion takaamaa.

"Miksi veronmaksajien pitäisi tehdä se suhteellisen kalliilla yksityisellä pääomalla? Ehkä tämä on ollut viime kädessä näiden hankkeiden esteenä", Murto pohtii.

Ilmarisen mukaan yksityisellä rahalla ratojen rakentamista voidaan oleellisesti nopeuttaa.

"Yksityinen pääoma saattaa tehostaa projektien läpivientiä ja etsiä parhaita toimintamalleja", perustelee listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti Ilmarisesta.

Keva on samoilla linjoilla. Huotari arvelee, että jos ratahankkeita lähdetään edistämään valtion budjettivaroin, niiden toteutus voi venyä jopa vuosikymmenien päähän.

VM:n mukaan Turun tunnin juna ja Helsingin keskustan alle suunniteltu Pisara-rata ovat suunnittelun osalta vaiheessa, joka "mahdollistanee päätöksenteon alkavalla vaalikaudella". Valtiovarainministeriön mukaan Tampereen rata siintää selkeästi kauempana tulevaisuudessa kuin Turun uusi rata.

Radan linjaukseen ja tekniseen toteutukseen liittynee vielä useita epävarmuuksia. Päätöksenteko hankkeesta lienee mahdollista seuraavalla (2023 alkavalla) vaalikaudella, aineistossa kuvataan Tampereen arviolta 5,5 miljardin euron hanketta.

Itäradan suunnittelua ei ole edes aloitettu. Toistaiseksi hallitus ei ole laittanut hankkeita selkeään järjestykseen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Etelä- ja Länsi-Suomi hyötyvät ratahankkeista eniten

Eläkejärjestelmien yhdistymisen myötä kunnilla olisi mahdollisuus kilpailuttaa eläkevakuuttajansa – kuntaliitto huolissaan yhdistämisen kustannuksista

Maataloustuottajain eläkesäätiö siirtää työeläkevakuuttamisen Varmaan