Kotimaa

Muovin kierrätyksessä muhii iso murros – Suomessa etsitään uusia ratkaisuja, kun Aasian maat sulkevat oviaan muiden jätteiltä

Kuluttajamuovista kierrätykseen päätyy vasta vajaa kolmasosa.
Muovinaattorin uuden pesutekniikan avulla laitoksella pystytään käsittelemään entistä likaisempia ja haasteellisempia muovilaatuja ja saamaan entistä enemmän muovia uusiokäyttöön. Kuvassa laite, jolla pesty materiaali granuloidaan muovirakeeksi. LEHTIKUVA / JUSSI PARTANEN

Kotitalouksissa muovipakkausten lajittelu on tullut viime vuosina tutuksi, ja kierrätysmäärät ovat kasvaneet siitä lähtien kun kuluttajamuovia alettiin kerätä vuonna 2016.

Tehostamisen varaa on kuitenkin vielä reippaasti. Kuluttajamuovista kierrätykseen päätyy vasta vajaa kolmasosa, kun kaksi kolmannesta poltetaan energiakäyttöön.

Paineita kierrätykseen lisää EU-lainsäädäntö, jonka mukaan vuonna 2025 puolet muovipakkauksista on kierrätettävä.

"EU pyrkii puuttumaan myös siihen, että materiaali josta muovit valmistetaan olisi kierrätyskelpoista jo alusta lähtien", sanoo ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Muoviteollisuudessa yritetäänkin kääntää kehitystä muovin poltosta yhä enemmän kierrätyksen suuntaan.

"Koko Euroopan muoviteollisuus näkee, että energiahyötykäyttö on hyvää, mutta se on väliaikainen ratkaisu", sanoo Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä.

Kierrätys on useimmiten muovin polttoa ympäristöystävällisempi ratkaisu, sillä poltossa vapautuu haitallisia päästöjä eikä raaka-ainetta saada uusiokäyttöön.

Kaatopaikoille ei muovia ole Suomessa saanut käytännössä viedä vuoden 2016 jälkeen.

Kaikki kuluttajien keräämät muovipakkaukset käsitellään Fortumin Riihimäen muovijalostamolla, ja niistä valmistetaan raaka-ainetta kotimaan teollisuuden käyttöön. Kierrätysmuovista valmistetaan muun muassa ämpäreitä, siivousvälineitä, kasseja, pulloja ja putkia.

Viime vuosina muovijätteestä on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe, kun merten roskaantuminen ja länsimaiden jäteralli Aasian maihin on noussut otsikoihin.

Vaikka kaikki suomalaisten kotitalouksien keräämä muovi käsitellään kotimaassa, teollisuuden muovijätettä on viety myös Suomesta tuhansia tonneja EU:n ulkopuolelle. Viime vuosina vientimäärät ovat kuitenkin olleet laskussa. Taustalla on se, että muun muassa Kiina on vastikään päättänyt, ettei se enää ota länsimaista tuotavaa muovijätettä vastaan.

Tullin tilastojen mukaan vuonna 2018 EU:n ulkopuolelle vietiin Suomesta noin 5 000 tonnia muovijätettä. Noin kolmannes tästä vietiin Malesiaan, kun Kiinan osuus oli 16 prosenttia. Vienti Malesiaan on kasvanut samaan aikaan kun Kiinaan vietävät määrät ovat laskeneet.

"Minulle oli yllätys, kuinka paljon länsimaat ovat dumpanneet Kiinaan ja yleensäkin Aasiaan jätteitä", ympäristöministeriön Pokka kommentoi.

Vientiä sääntelee EU:n jätteensiirtoasetus, ja Suomen osalta valvova viranomainen on Suomen ympäristökeskus (Syke).

"Määrät ovat Suomesta aika pieniä kun vertaa Euroopan muihin maihin", sanoo Syken ylitarkastaja Hannele Nikander.

Nikanderin mukaan viejäyrityksellä on vastuu siitä, että jäte käsitellään kohdemaassa asianmukaisella tavalla.

Vastuussa olevaa yritystä ei kuitenkaan ole aina helppo jäljittää. Julkisuuteen on tullut toistuvasti tapauksia, joissa länsimaista muovijätettä on päätynyt laittomille kaatopaikoille ja roskaamaan merenrantoja.

Joissakin tapauksissa kohdemaat ovat vaatineet, että jätekuormia palautetaan takaisin lähtömaahan. Nikanderin mukaan kyse on kuitenkin raskaasta prosessista.

Muoviteollisuuden Kärhän mukaan muovijätteen vientiä selittää ennen muuta se, että tietyille muoveille ei ole Suomessa jalostajia tai riittävästi kapasiteettia.

Aasian maiden linjamuutos on pakottanut länsimaiden muoviteollisuutta uusiutumaan. Suomessa murrosta kuvastaa vaikkapa se, että torstaina Lassila & Tikanoja avasi Merikarvialla Satakunnassa sijaitsevaan muovinkierrätyslaitokseen uuden linjaston, jossa pystytään kierrättämään entistä paremmin haastavia teollisuusmuoveja.

Muovin kierrätyksessä muhivaa murrosta vauhdittavat myös EU:n ja yritysten omat tavoitteet.

"Tässä on mahtava, todella suuri potentiaali. On arvioitu, että sekajätteen joukossa on 15 prosenttia eli noin 200  000 tonnia muovia, joka päätyy (nykyisin) poltettavaksi", Lassila & Tikanojan toimialajohtaja Petri Salermo sanoo.

Kierrätyksen tehostaminen Suomen kaltaisessa pitkässä ja harvaan asutussa maassa ei kuitenkaan ole helppoa, ympäristöministeriön Pokka huomauttaa.

"Järkevien ja kustannustehokkaiden keräysjärjestelmien organisoiminen eri jäte- tai muovilajeille on aika haastavaa. Varmaan osa meillä joka tapauksessa menee polttoon, koska sitä keräystä ei pystytä järjestämään. Mutta kyllä varmaan taajamissa tässä on paljon petrattavaa."

Lue lisää: Yli 400 000 tynnyriä öljyä säästyy, koska Merikarvian uudelle Muovinaattorille kelpaa likainenkin muovi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Yli 400 000 tynnyriä öljyä säästyy, koska Merikarvian uudelle Muovinaattorille kelpaa likainenkin muovi

Muovi ei ole ongelma, vaan ihmiset

Reilu Teko käynnistyy – 4H-yhdistykset keräävät lannoite- ja siemensäkkejä 45:nnen kerran