Kotimaa

Bulgariassa ja Romaniassa taistellaan nopeasti leviävää afrikkalaista sikaruttoa vastaan

Viranomaisten mukaan sikojen kasvatus ihmisten takapihoilla mahdollistaa taudin leviämisen.
Bulgarialainen Vania Dimitrova saa lisätuloja kasvattamalla takapihallaan sikoja. LEHTIKUVA/AFP

Bulgarialainen Vania Dimitrova on järkyttynyt. Hän on saanut maansa eläinlääkintäviranomaisilta ilmoituksen, jonka mukaan hänen on tapettava sikansa afrikkalaisen sikaruton takia. Näin siitä huolimatta, vaikkei tautia ole ilmennyt hänen asuinalueellaan.

"Ei voi olla oikein teurastaa terveitä eläimiä. Kyse on itse asiassa suurtilallisten pelastamisesta isolla rahasummalla ja sälyttämällä lasku meidän pienten köyhien ihmisten niskoille", maan koillisosassa Bezmerin kylässä asuva Dimitrova sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Huonekalutehtaassa työskentelevä Dimitrova saa lisätuloja kasvattamalla takapihallaan sikoja. Hänellä on neljä emakkoa, yksi karju ja parikymmentä porsasta. Tähän asti Dimitrova ja joukko muita kyläläisiä ovat kieltäytyneet tappamasta sikojaan.

Viranomaisten mukaan sikojen kasvatus ihmisten takapihoilla mahdollistaa taudin leviämisen.

Bezmerin kylä kuuluu alueeseen, joka on 20 kilometrin etäisyydellä kahdesta suuresta sikatilasta, joissa niissäkään ei tautia ole ollut. Viranomaiset ovat määränneet teurastuksen ennaltaehkäisevänä toimena.

Bulgariassa vain suurten sikaloiden omistajille maksetaan korvauksia teurastetuista sioista, mutta Dimitrovan kaltaisille pienille rekisteröimättömille kasvattajille on luvattu vain 150 euroa teurastamisesta.

"He ovat lakkauttamassa bulgarialaista elämäntapaa, jossa ihmiset ovat tottuneet kasvattamaan eläimiä", Dimitrova sanoo.

Bulgarialaisen ajatushautomon InteliAgron johtajan Nikolai Valkanovin mielestä Bulgariassa ryhdyttiin liian myöhään toimiin afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi. Tauti saapui Romaniasta Bulgariaan viime vuonna.

Bulgarian ja Romanian välille viime vuonna rakennettu aita kattoi hänen mukaansa vain neljänneksen rajan pituudesta.

"Nyt hallitus on ottamassa askeleita oikeaan suuntaan, mutta tautia nämä eivät tietenkään pysty pysäyttämään. Luulen, että se vie monia vuosia", Valkanov sanoo.

Suomessa Ruokavirasto tutkii kuolleina löytyneitä villisikoja, joita kuitenkin löytyy hyvin vähän, vain muutama vuodessa.

"Sen lisäksi meillä on metsästäjien kanssa yhteistyö eli he toimittavat meille metsästetyistä villisioista näytteitä. Niitä tulee useita satoja vuodessa, viime vuonna yli 700", kertoo erikoistutkija Tiina Nokireki Ruokavirastosta.

Afrikkalainen sikarutto on helposti leviävä viruksen aiheuttama verenvuotokuumetauti, johon ei ole rokotetta eikä hoitokeinoa. Se on nimensä mukaisesti sikojen, villisikojen sekä mini- ja mikrosikojen tauti. Suurin osa tautiin sairastuneista eläimistä kuolee. Muut eläimet ja ihmiset eivät sairastu afrikkalaiseen sikaruttoon, mutta voivat levittää sitä.

"Suurin riski suomalaisille sioille ovat sellaiset (ulkomailta) tuodut eläinperäiset elintarvikkeet, joissa virusta on. Virus on erittäin kestävä ja se kestää tiettyjä prosessointitapoja. Siksi se voi elintarvikkeiden välityksellä levitä", Nokireki sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruokavirasto joutui heti säästökuurille

Ruokavirasto: Koiria voi taas viedä Norjaan ja tuoda sieltä Suomeen

Suomalaisessa villisiassa havaittiin Aujeszkyn taudin vasta-aineita – edellinen tapaus lähes 40 vuotta sitten