Kotimaa

Asiantuntijat Estonian vuosipäivän alla: Henkilökunnan osaaminen avainasemassa matkustajalautan joutuessa hätään

Osaava henkilökunta on omiaan rauhoittamaan myös matkustajia merihätään joutuneella laivalla.
Kimmo Mäntylä
Estonian uppoamisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta 28. syyskuuta. Kuvassa mereen laskettu meressä ajelehtiva matkustajalaivan pelastuslautta.

Matkustaja-aluksen merihädässä tärkeintä on laivan henkilökunnan osaaminen, arvioivat meriturvallisuuden asiantuntijat STT:lle.

Aluksen päälliköllä ja muulla miehistöllä on paras tieto siitä, mitä aluksella on tapahtumassa, perustelee meriturvallisuusjohtaja Juha-Matti Korsi liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.

Tämän vuoksi häiriötilanteessa tärkeintä on toimia henkilökunnan antamien ohjeiden mukaan, täydentää Suomenlahden merivartioston komentaja Tom Hanén Rajavartiolaitokselta.

"Jos henkilökunta tietää, miten toimia ja tuntuu toimivan järkevästi, se on omiaan rauhoittamaan myös matkustajia", sanoo Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Kaikki kolme korostavat Estonian uppoamisen vuosipäivän alla, että merenkulun turvallisuus on Itämerellä hyvällä tolalla ja että Estonian kaltaiset suuronnettomuudet ovat harvinaisia. Estonian tapauksesta poikkeuksellisen teki aluksen nopea uppoaminen, minkä vuoksi matkustajalauttojen rakenteita on paranneltu huomattavasti.

Viking Linen ja Tallinkin matkustaja-alusten henkilökunta harjoittelee toimintaa vaaratilanteiden varalle säännöllisesti.

"Jokaisella miehistön jäsenellä on oma harjoiteltu tehtävänsä siltä varalta, että jotain tapahtuisi", Viking Linelta kerrotaan.

Harjoitukset ovat lainsäädännön määräämiä, ja niitä on oltava viikoittain. Viranomaiset valvovat harjoituksia tarkastuskäyntien yhteydessä. Tarkastuksia tekevät esimerkiksi laivojen toiminnan tuntevat entiset merikapteenit ja konemestarit. Uusintatarkistuksille ei ole ollut tarvetta, Traficomin Korsi kertoo.

Mahdollisissa hätätilanteissa matkustajat saavat ohjeita henkilökunnalta ja kuulutuksista.

Tallinkilta korostetaan myös matkustajien omaa valmistautuneisuutta.

"Jokaisessa hytissä on tarvittavat tiedot hätätilanteessa toimimisesta. Matkustajan velvollisuus on perehtyä näihin tietoihin."

Henkilökunnan esimerkki on Veli-Pekka Nurmen mukaan olennaisessa asemassa, koska toisin kuin he, matkustajat eivät ole tottuneita toimimaan hätätilanteissa.

"Kun ihmiset älyävät olevansa hengenvaarassa, tottumattomat eivät välttämättä käyttäydy kovin rationaalisesti."

Rohkaiseva esimerkki henkilökunnan toiminnasta voi olla Norjassa maaliskuussa merihätään joutunut Viking Sky -risteilyalus. Tom Hanénin käsityksen mukaan matkustajat saivat aluksella pelastusliivinsä ja toimivat koordinoidusti saamiensa ohjeiden mukaan.

Toisaalta Viking Sky osoitti pelastustoiminnan vaikeuden. Kovan merenkäynnin vuoksi alus ei voinut laskea pelastusveneitään, eivätkä helikopterit laskeutua laivan kannelle. Matkustajia vinssattiin koptereihin yksi kerrallaan.

Merihätään joutunutta alusta pyritäänkin ensisijaisesti auttamaan jatkamaan toimintaansa. Uppoamisvaarassa olevalle laivalle pyritään toimittamaan pumppuja, tulipalosta kärsivälle alukselle sammutusryhmä.

"Matkustaja-alus itsessään toimii yhtenä isona pelastusveneenä. On parempi, että ihmiset ovat aluksessa, jos tilanne on siellä on vakaa", Hanén sanoo.

Otkesin Nurmi muistuttaa Ahvenanmaan lähistöllä karille ajaneesta Viking Linen Amorellasta joulukuussa 2013. Koska tilanne aluksella oli vakaa, päällikkö päätti olla evakuoimatta sitä.

"Laivan jättö on aina hyvin vaikea toimenpide. Siihen mennään, jos muita vaihtoehtoja ei ole, mutta jos se pystytään välttämään, niin on aina turvallisempaa."

Osana meriturvallisuutta on merellä kulkijoiden välinen yhteistyö. Rajavartiolaitos vaihtaa tietoja riskeistä sekä suunnittelee harjoituksia yhdessä viranomaisten ja varustamoiden kanssa.

Yhteistyötä tehdään myös yli valtiollisten rajojen. Kansainvälinen yhteistyö meripelastuksessa on lisääntynyt runsaasti viimeisen 10–15 vuoden aikana, sanoo Tom Hanén.

"Järjestelyt ovat hyvin samanlaisia Itämeren alueella."

Myös onnettomuustutkinta tekee aktiivista kansainvälistä yhteistyötä, Otkesin Nurmi kertoo. Seuraavaksi odotetaan tietoa juuri Viking Skyn tutkinnasta.

"Se on lähialueella yksi pahimpia matkustajalaivatapauksia vähään aikaan. Siitä on tarpeen ottaa myös Suomeen kaikki oppi."

Lue lisää

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja kertoo, millaisilla taustoilla suuronnettomuuksia tutkitaan – lento-onnettomuuden tutkinnasta ei vastaa neljä lentäjää

Miten onnettomuustutkinta, poliisin rikostutkinta ja palonsyyntutkinta eroavat toisistaan? Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja kertoo ja selittää myös, mitä ihmettä tarkoitetaan onnettomuustutkijoita koskevalla todistamiskiellolla

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja paljastaa tutkijoidensa kohtaaman painostuksen: Asiantuntemusta yritetään hyödyntää omien tarkoitusperien ajamiseen ja vastuukysymysten selvittämiseen

Onnettomuustutkintakeskus tutkii vuosittain noin 30 merkittävää onnettomuutta – johtaja kertoo, miten tutkintaprosessi etenee