Kotimaa

Valtiovarainministeriö laskee hallituksen työllisyystavoitteen jäävän haaveeksi, ellei merkittäviä lisätoimia tehdä

VM: Hitaamman kasvun riskit ovat kasvaneet.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (oik.) kommentoi elokuun lopulla, että Suomen kasvuluvut saattavat pian alkaa nollalla. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Hallituksella riittää paljon tehtävää, jotta sen kunnianhimoiset tavoitteet 75 prosentin työllisyysasteesta ja julkisen talouden tasapainosta saavutetaan.

Valtiovarainministeriö (VM) laskee, että nykyisellä perusuralla työllisyys nousee vain 73,1 prosenttiin vuonna 2023. Myöskään julkinen talous ei olisi tasapainossa hallituskauden lopussa, vaan talousennusteen mukaan alijäämä olisi tätä menoa noin 3,7 miljardia euroa vuonna 2023.

VM:n mukaan tähän mennessä sovituilla toimilla hallituksen tavoitteisiin ei päästä. Ministeriön ennusteeseen ei ole laskettu mukaan uusien työllisyystoimien mahdollisia vaikutuksia.

Hallituskaan tosin ei luota pelkkään perusuraan, vaan on ilmoittanut pyrkivänsä kasvattamaan päätöksillään työllisten määrää vähintään 60  000:lla.

Keinoja kartoitetaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta merkittäviä toimia ei ole vielä julkisuuteen esitelty. Suurten hedelmien odotetaan putkahtavan esiin ainakin osin ensi kevään kehysriiheen mennessä.

Talouskatsausta maanantaina esitellyt valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander korosti, että korkeamman työllisyyden ja tuottavuuden sekä kilpailukyvyn kestävyyden tulisi olla korkealla talouspolitiikan agendalla.

Hänen mukaansa kustannuskilpailukykyyn vaikuttaa merkittävästi myös se, millaisiin ratkaisuihin päädytään käynnissä olevalla työmarkkinakierroksella. Liittojen neuvotteluissa sovitaan muun muassa tulevien vuosien palkkakehityksestä.

Työllisyyden ennustettua nopeampi nousu ei ole mahdollista ilman talouden ennustettua nopeampaa kasvua, Spolander huomautti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että työllisyyteen ei ole luvassa suurta vetoapua talouskasvusta.

Talouskatsauksessaan valtiovarainministeriö on laskenut arviotaan Suomen talouskasvusta. Ministeriö ennakoi tälle vuodelle 1,5 prosentin kasvua. Lähivuosina kasvu hidastuu 1 prosentin tuntumaan. Edellisessä ennusteessa kesäkuussa ministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 prosenttia.

Spolander alleviivasi tiedotustilaisuudessa, että VM:n perusennuste ei ennakoi taantumaa Suomessa eikä maailmanlaajuisesti. Hitaamman kasvun riskit ovat kuitenkin kasvaneet.

Maailmantalouden kasvu on hidastunut tänä vuonna kauppakonflikteihin liittyvän epävarmuuden takia. Jo ensi vuonna kasvun ennustetaan kuitenkin elpyvän euroalueen ja monien kehittyvien talouksien vetämänä.

Toisaalta Spolanderin mukaan on huolestuttavaa, että kesän aikana kertyneet uudet tiedot viittaavat siihen, että häiriöt maailmantaloudessa ja kansainvälisessä kaupassa ovat pitkittymässä.

Jotta Suomen talouskasvu ampaisisi VM:n ennustetta ripeämpään kasvuun, pitäisi maailmantalouden epävarmuuden hälventyä.

Kun maailmantalouden vetoon ei voi luottaa, Suomen talouskasvua pitää yllä pitkälti kotimainen kysyntä. Hallitusohjelman mukaiset menolisäykset lisäävät julkista kulutusta ja tukevat osaltaan kotimaisen kysynnän vetoa.

"Tämä finanssipolitiikan viritys saattaa hyvinkin osoittautua tarkoituksenmukaiseksi. Etenkin jos ennustettua hitaamman kasvun riski toteutuu ja talous sukeltaa syvemmälle laskusuhdanteeseen", Spolander arvioi.

Valtiovarainministeriö ennakoi talouskasvun hidastuvan vuosina 2022–23 alle prosenttiin, mikä johtuu rakenteellisista tekijöistä. Kansantalousosastoa johtavan Spolanderin mukaan tällainen kasvutahti ei riitä hyvinvointivaltion tarpeisiin.

Julkisen talouden menot ovat pysyneet tuloja suurempina, vaikka Suomi on elänyt korkeasuhdanteessa. Rakenteellisen alijäämän ennakoidaan kasvavan lähivuosina. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.

"Pitkällä aikavälillä julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla", sanoi finanssineuvos Marja Paavonen tiedotustilaisuudessa.

Kestävyysvajehuolia synkentää syntyvyyden lasku. Valtiovarainministeriön laskelmissa ei ole ehditty ottaa huomioon Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemaa väestöennustetta, joka piirsi karua kuvaa Suomen väestökehityksestä. Tilastokeskuksen mukaan Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun jo vuonna 2031.

Ennusteen mukaan vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa, ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lipposen virhe oli viedä Suomi euroon

Valtiovarainministeriö laskee hieman ennustettaan Suomen talouskasvusta: Tänä vuonna kasvua 1,5 prosenttia

Valtiovarainministeriö esittelee uuden talousennusteensa