LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Kotimaa

"Suomalainen äijä haluaa nähdä omin silmin, kuinka auto käy, kolisee ja mistä suunnasta öljy lentää” – näin lompakot aukeavat Turengin perinteisessä nuijahuutokaupassa

Turengissa järjestetään noin seitsemän kertaa vuodessa huippusuosittu vanhan ajan nuijahuutokauppa. Tarjolla on kaikkea mersuista megafoneihin ja linja-autoista flippereihin.
Jaana Kankaanpää
Vuosikymmeniä antiikkikauppiaana toiminut Petri Vuorinen aloitti perinteisten nuijahuutokauppojen pitämisen Janakkalan Turengissa nelisen vuotta sitten.

Sotaesineitä ja -miekkoja, saunallinen yksiö Hämeenlinnassa, tontti Iittalassa moottoritien rampin lähellä, muumimukeja, kolikkopelejä ja Ford Transit -pakettiauto. Turengin huutokaupassa on tarjolla kaikkea maan ja taivaan välillä.

Huutokauppakeskuksessa järjestetään vanhan ajan nuijahuutokauppoja, jotka kestävät peräti 10 tuntia ja joiden suosio kasvaa silti jatkuvasti. Yleisöä tulee Janakkalaan Ruotsia, Venäjää, Viroa ja Lappia myöten. Viime huutokaupasta tavaraa matkasi yhdeksään eri maahan.

”Me toimimme toisin kuin muut huutokauppahuoneet. Emme vain kuvaa tavaroita, laita niitä nettiin ja odota ostajia. Jos meillä on myynnissä esimerkiksi kaivinkoneita, selvitämme kaikki Suomen maanrakentajat ja lähetämme heille sähköpostia myytävistä koneista, Huutokauppakeskus Turengin toimitusjohtaja-meklari Petri Vuorinen kertoo.

Kun antiikkimööpelien kysyntä hiipui viime laman aikana, vuosikymmeniä antiikkimyyjänä toiminut Vuorinen aloitti huutokauppojen pitämisen Turengissä nelisen vuotta sitten.

Ensimmäisen huutokaupan loppusumma oli noin 10 000 euroa. Nyt ennätys on jo ylittänyt puoli miljoonaa euroa, koska myyntiin tulee entistä enemmän kalliita asuntoja, tontteja, autoja ja moottoripyöriä.

”Huutokauppojen kasvu johtuu siitä, että suuret ikäluokat muuttavat maalta kaupunkiin pienempiin asuntoihin ja osa heistä kuolee pois. He ovat myös ensimmäinen sukupolvi, joka on perinyt vähän omaisuutta."

"Ihmiset eivät tuo nykyään huutokauppaan esineitä rahapulan vuoksi, vaan kotona on yksinkertaisesti liikaa tavaraa”, Vuorinen kuvaa.

Suuri osa huutokaupoista on siirtynyt verkkoon, mutta Turengissa paukkuu yhä meklarin vasara. Netti on huutokaupassa Vuorisen mukaan hyvä työkalu. Käytäntö on kuitenkin opettanut, että autuaaksi se ei tee.

Noin 300 000– 400 000 ihmistä vierailee edeltävän viikon aikana Turengin huutokappakeskuksen verkkosivuilla, kun sunnuntain huutokaupan myytävät kohteet on julkistettu.

Paikalle tulee päivän aikana noin tuhat henkeä.

”Olisitko arvannut, että 90 prosenttia huutokaupattavista tavaroista myydään paikalla olijoille ja vain 10 prosenttia menee maailmalle ennakkoon tehtyjen nettitarjousten perusteella?”, Vuorinen kysyy.

”Netin avulla saamme mainostettua huutokauppaa ja kerättyä massan paikalle. Suomalainen äijä haluaa silti nähdä omin silmin, kuinka esimerkiksi auto käy, kolisee ja mistä suunnasta öljy lentää.”

Huutokauppakeskus ei osta enää myytävää tavaraa itselleen, vaan kaikki tavarat laitetaan prosenttimyyntiin.

Turengin huutokauppakeskus ottaa myytävästä tuotteesta 2–20 prosentin siivun tavaran jättäjältä ja ostajalta 0-20 prosentin komission.

Muutos näkyy ostajille myös toisella tavoin.

”Meidän ei tarvitse puhua omaan pussiimme, koska emme omista enää kauppaamaamme tavaraa. Pysymme puolueettomina myyjinä ja kerromme avoimesti tuotteiden mahdolliset viat.”

Syyskuun viimeisenä sunnuntaina järjestetty huutokauppa kesti aamukymmenestä iltakahdeksaan. Kun myytäviä kohteita oli tarjolla peräti tuhat, niin tunnissa kaupattiin sata tavaraa.

Vuorisen mukaan ihmisillä saattaa olla mielikuva vanhan ajan hitaasta huutokaupasta, jossa meklari kehua retostaa tavaraa ja kertoo jonkin vitsin.

”Amerikkalaistyylisessä huutokaupassamme yhtä kohdetta myydään 30 sekuntia, joten kurkku on illalla koko lailla tasaraha, kun on papattanut kiihkeästi kymmenen tuntia”, mies naurahtaa.

Myytävät kohteet esitellään Turengissa televisiomonitoreista ja lisäksi näyttötytöt kiertävät pienesineiden kanssa huutokauppasalissa.

Turengin huutokaupassa on myös äänieristetyt 12-paikkaiset vip-tilat, jossa voi tehdä korotuksia nappia painamalla. Huutokauppaa pystyy seuraamaan nahkapenkeiltä, ja tarjolla on ruokaa ja juomaa.

Vuorinen antaa tunnustusta Aki Palsanmäen isännöimälle Suomen huutokauppakeisari -televisiosarjalle. Ohjelman suosion myötä huutokaupat kokivat 2010-luvulla renessanssin hiljaiselon jälkeen.

”Akille iso kiitos siitä, että huutokaupasta tuli taas seksikästä. Hän antoi kasvot tälle ammatille.”

Vuorisen mielestä hyvän meklarin tärkein ominaisuus on rehellisyys. Lisäksi tarvitaan teknistä tietämystä.

”Huutokaupassa pitää olla vähän vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mikkiin ei saa vain honottaa monotonisella äänellä.”

Hyvinkääläinen 73-vuotias Raimo Mäkinen on vakiovieras Turengin huutokaupassa. Viime kerralla hän tavoitteli yksiötä Hämeenlinnasta, mutta jäi kisassa hopealle.

”Ostan huutokaupoista kiinteistöjä ja maa-alueita. Kunnostan niitä vähän ja yritän myydä pois paremmalla hinnalla.”

Mäkinen on erikoistunut nimismiesten vetämiin pakkohuutokauppoihin. Aikaisemmin hän etsi huutokaupoista koneita ja autoja kuljetus- ja maansiirtoliikkeeseensä.

Nykyään pääpaino on kiinteistöjen gryndauksessa. Mäkinen myös keräilee vanhoja moottoripyöriä, autoja ja hanureita.

”Turengin huutokaupassa on kansanjuhlan tunnelmaa ja pörinää. Siellä näkee vanhoja kavereita, ja samalla voi nauttia kahvia ja makkaraa”, vakiokävijä sanoo.

Paraislainen yrittäjä Ted Wallin palasi syyskuun huutokaupasta kotiinsa Ford Transitilla, jolle tuli hintaa 1 800 euroa. Pakettiautolla on ajettu 145 000 kilometriä.

”Ajattelin alun perin ostaa pakettiauton sen vuoksi, jotta saan vietyä kaikki huutamani tavarat Turengista kotiin. Mutta siinä kävi niin hyvin, että hinnat nousivat huutokaupassa yli budjettini”, Wallin kertoo.

Wallin on hankkinut aiemmista Turengin huutokaupoista muun muassa hienoja antiikkiesineitä ja harvinaisen muumimukin. Paraisilla hänellä on Salvador Dalin taidetta esittelevä Art Bank -galleria, mutta Turengista huudetut tavara menevät omiin kokoelmiin.

”Turengin huutokaupassa on hyvä tunnelma, koska meklari ei rupea ikinä kitisemään, vaikka tavoitehintoihin ei aina päästäisi. Istun mielelläni aitiossa, josta näkee hyvin huutokaupan kulun”, Wallin sanoo.

Seuraava huutokauppa pidetään Turengissa 24.11.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mikä viedään huutokaupassa käsistä? Kokenut meklari vinkkaa: "Koneet ja vempaimet ovat entistä halutumpia"

Itäautojen huutokauppa alkoi – ensimmäinen Lada myytiin 60 eurolla

Suomessa on vain kolme virallista jäätietä – jäätie avataan, kun alla on vähintään 40 senttiä jäätä