Kotimaa

Maaseudulla asuvat ihmiset ovat onnellisia, Åbo Akademin tuore väitöskirjatutkimus paljastaa

Ghita Bodmanin väitöskirjatutkimuksessa käy ilmi, että kaikki haastateltavat pitivät luonnonläheistä elämänmuotoa oman hyvinvointinsa kannalta tärkeänä.
Eija Kontio
Luonto lisää tutkitusti ihmisten hyvinvointia. Maaseudulla asuvat ihmiset kokevat elämänsä keskimäärin onnelliseksi ja turvalliseksi.

Maaseutumainen asuminen ja luonnonläheisyys ovat merkittävässä roolissa ihmisten hyvinvoinnin rakentumisessa.

Tämä käy ilmi lokakuussa julkaistussa valtiotieteiden maisteri Ghita Bodmanin sosiaalipolitiikan väitöstutkimuksessa.

Åbo Akademin väitöstutkimukseen haastateltiin Pohjanmaalla ja Uudellamaalla asuvia ihmisiä, jotka olivat valinneet maaseutuasumisen elämänmuodokseen.

Tutkimuksesta selviää, että kaikki haastateltavat pitivät luonnonläheistä elämänmuotoa oman hyvinvointinsa kannalta tärkeänä.

"Luonto tarjosi heille keinon arjen rasituksista palautumiseen. He osasivat lähteä luontoon tuntiessaan väsymystä ja kuormitusta. Palatessa saattoi tuntea itsensä uudeksi ihmiseksi", tutkija Bodman kertoo.

Tutkimuksen taustalla on niin kutsuttu salutogeeninen teoria.

Teoriassa selvitetään keinoja, joiden avulla ihmisten olisi mahdollista selviytyä elämässä vastaan tulevista haasteellisista tilanteista ja ylläpitää terveyttä.

Maaseudun rauha oli tutkimukseen haastatelluille ihmisille erityisen tärkeää.

Jopa syksyn pimeys ja hiljaisuus maaseudulla koettiin etuoikeutena.

Kiireen tilalle oli löydetty läsnäolon kokemuksia ja ympäristöön kiinnittymistä.

Moni kertoi kuuntelevansa oman sisimpänsä ääntä ja hyvinvointiin liittyviä tarpeita.

Osa vastaajista oli havahtunut luonnosta saadun hyvinvoinnin tärkeyteen sairauksien kautta, osa oli väsynyt työelämän suorittamiseen tai kaupunkielämän kulutuskeskeisyyteen. Myös elämisen yksinkertaisuutta maaseudulla arvostettiin.

"Saa syödä vaikka tuoretta kalaa, jonka on itse pyydystänyt. Tai kylmällä ilmalla istua syömään leipäjuustoa, jonka lämmittää pannulla kermassa ja laittaa päälle lakkahilloa", kuvaili eräs maaseudun asukkaista elämäntapaansa.

"Salutogeeninen teoria korostaa oman elämän hallittavuutta, mihin maaseudulla liittyi myös yhteisöllisyyden tuoma turva. Ihmisiä on vähemmän, jolloin jokaiseen vastaantulijaan jaksaa suhtautua kiinnostuksella. On helpompaa olla sosiaalinen", Bodman kertoo.

Bodman näkee luonnon merkityksen tulevaisuudessa yhä korostuvan, kun ihmiset tarvitsevat vastapainoa digitalisaation ja globalisaation kasvattamalle impulssivirralle.

Ghita Bodmanin ruotsinkielinen väitöskirja kantaa nimeä Leva ett med naturen – ”Dammråttor kan man ju ge namn åt om man vill”.

Bodmanin väitöskirjatutkimuksessa on käytetty aineistopohjaista laadullista menetelmää, joka on pohjautunut syvähaastatteluihin.

Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä katsoo, että Bodmanin väitöskirjatutkimus tukee aiempaa luonnon ja maaseudun terveysvaikutuksia käsittelevää tutkimusta.

"Harvaan asutulla maaseudulla elävät ihmiset kokevat elämänsä onnelliseksi ja turvalliseksi siitäkin huolimatta, että usein palvelut ovat saavutettavissa etäämmällä kuin tiiviimmin asutetuissa keskuksissa", Määttä toteaa.

Toisaalta sairastavuus ja ennenaikainen kuolleisuus on korostunutta juuri maan itä- ja pohjoisosissa.

"Sitä ristiriitaa olen itse monesti pohtinut. Alueilla, joilla palvelut ovat keskimäärin kaukana ja sairastavuus ja kuolleisuus muuta maata korostuneempaa, koetaan kuitenkin monesti oma elämä laadukkaaksi ja onnelliseksi."

Määtän mukaan esimerkiksi Luonnonvarakeskus on tutkinut paljon luonnon ja maaseutumaisen miljöön terveysvaikutuksia ihmisille.

"Tutkimukset ovat osoittaneet, että jo 15–20 minuutin oleskelu luonnossa laskee stressitasoja."

Vaikka Bodmanin väitöskirjatutkimus on tehty haastattelemalla Pohjanmaan ja Uudenmaan maaseudulla asuvia, voidaan Määtän mukaan luonnon terveysvaikutukset ihmisille yleistää aiemman, samaa aihetta käsittelevän tutkimustyön kautta koko maahan.

"Tuottaahan luonnossa oleskelu samalla tavalla myönteisiä vaikutuksia myös kaupunkilaisten terveyteen. Mielestäni jo se, että niin monet kaupungeissa asuvat hakeutuvat vapaa-ajallaan mökkeilemään maaseudulle, puhuu puolestaan", Määttä pohtii.

"Itäiseen ja pohjoiseen Suomeen hakeudutaan erityisen paljon retkeilemään, metsästämään ja kalastamaan."

Ghita Bodmanin väitöskirja on luettavissa täältä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kysely: Maaseudun yritysten näkymät ovat synkentyneet – ongelmana on yrittäjien ikääntyminen

Media aukaisi silmät, haluammeko katsoa

Kuhmon luontopalveluille lisärahoitusta valtiolta – Tytti Määttä: "pieni asia, mutta erityisen tärkeä kuhmolaisille sekä alueen luonto- ja kalastusmatkailulle"