LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Kotimaa

Päättäväinen insinööri voitti Sipilän kikyn oikeudessa – työnantaja ei saanut pidentää työaikaa, kun työaika oli kirjattu työsopimukseen

Insinööriliitto pitää käräjäoikeuden päätöstä mielenkiintoisena ja katsoo, että sillä voi olla laajempia seurauksia.
Insinööriliitto katsoo, että käräjäoikeuden päätöksellä voi olla laajempia seurauksia. LEHTIKUVA / VILLE VUORINEN

Työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voinut pidentää kilpailukykysopimuksella, päätti Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus.

Maanantaina annetusta tuomiosta tiedotti keskiviikkona Insinööriliitto. Kyse oli tapauksesta, jossa vuonna 2014 tehdyssä työsopimuksessa oli sovittu palkasta ja 37,5 tunnin työajasta. Oikeuteen mentiin, koska suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevä mies halusi käräjäoikeuden selvittävän, voiko hänen työsopimuksessaan sovittua työaikaa pidentää sillä perusteella, että alan työehtosopimukseen sisällytettiin kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 tunnin työajan pidennys.

Työajan pidennys tuli voimaan vuoden 2017 alusta niin ikään insinöörin ja entisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vaatimuksesta sorvatun niin sanotun kiky-sopimuksen perusteella. Kiky-sopimuksesta sovittiin työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken.

Saatuaan tietää työajan pidennyksestä mies ilmoitti heti työnantajalle, ettei hyväksy pidennystä.

Miehen ja työnantajan välisessä työsopimuksessa ei käräjäoikeuden tuomion mukaan viitattu työehtosopimukseen vaan työsuhteen ehdoista sovittiin kunkin ehdon kohdalla erikseen. Oikeus päätteli tästä, että esimerkiksi työajan osalta työehtosopimusta olisi voitu noudattaa vain, jos siitä ei erikseen olisi sovittu työsopimuksessa. Tässä oikeus sovelsi säännöstä, jota juristit nimittävät "edullisemmuussäännöksi".

"Kuitenkin siinä tapauksessa, että työehtosopimuksen määräys on työntekijälle työsopimuksen ehtoa edullisempi, noudatetaan työehtosopimusta", oikeus totesi.

Oikeus katsoi, että paikallisesti kirjoitetun työsopimuksen ehdot olivat miehelle edullisemmat, koska hänen viikkotyöaikansa sovittiin lyhyemmäksi kuin kikyssä. Työsopimuksessa ei myöskään erikseen oltu sovittu, että mahdollisesti muuttuvan työehtosopimuksen määräykset ohittavat työsopimuksen ehdot.

Näin ollen oikeus päätti, että työnantaja on menetellyt työsopimuksen vastaisesti, eikä sillä ollut mitään oikeutta lisätä työntekijänsä viikkotyöaikaa puolella tunnilla yksipuolisesti. Oikeus määräsi työnantajan maksamaan miehelle palkan lisätyöstä ja korvaamaan tämän liki 25 000 euron oikeudenkäynnistä koituneet kulut.

Mies irtisanoutui työnantajan palveluksesta maaliskuussa 2017 vain kolme kuukautta kiky-ehtojen soveltamisen alkamisesta. Työantajalle koitui palkkasaatavista korvattavaa yhteensä noin 130 euroa.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Insinööriliitto katsoo, että käräjäoikeuden päätöksellä voi olla laajempia seurauksia.

"Käräjäoikeuden linjaus on erittäin mielenkiintoinen. Tämän perusteella työajan pidennys on voitu tehdä perusteettomasti isolle joukolle työntekijöitä, arvioi Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa tiedotteessa.

Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää olettaa asian käsittelyn jatkuvan hovioikeudessa.

"Päätöksellä voi olla merkittäviä seurauksia siihen, miten työajan pidennykseen suhtaudutaan, miten sitä käytetään ja sovelletaan yrityksissä", hän sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viihdetaiteilija Jari Sillanpäälle syyte lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä – syyte ei koske fyysistä kanssakäymistä

Markkinatalouden ärhäkkä unilukkari

Hallituspohja alkoi hahmottua 2017