LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Kotimaa

THL tutki: Maaseudun asukkaat kuluttavat kaupunkilaisia enemmän rahapeleihin, mutta saavat pienemmän osan niiden tuotoista

Tutkijan mukaan Suomen rahapelijärjestelmä toimii tulonsiirtona vähävaraisilta varakkaammille.
Jouni Porsanger
Pienempituloisten maakuntiin myönnettiin keskimäärin vähemmän avustuksia esimerkiksi urheiluun ja kulttuuriin sekä lasten ja perheiden, ikäihmisten ja työttömien hyväksi. Kuvituskuva.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston yhteistyössä tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan pienituloiset käyttävät rahapeleihin suuremman osan tuloistaan kuin hyvätuloiset. Toisaalta he hyötyvät hyvätuloisia vähemmän tuottojen uudelleenjaosta. Pienituloiset siis saavat keskimäärin suurituloisia vähemmän verotuloja takaisin rahapeliavustuksina omaan maakuntaansa.

Pienempituloisten maakuntiin myönnettiin keskimäärin vähemmän avustuksia esimerkiksi urheiluun ja kulttuuriin sekä lasten ja perheiden, ikäihmisten ja työttömien hyväksi.

”Tutkimuksemme tulokset viittaavatkin siihen, että Suomen rahapelijärjestelmä toimii tulonsiirtona vähävaraisemmilta varakkaammille”, Turun yliopiston väitöskirjatutkija Tomi Roukka kommentoi tiedotteessa.

Sama ilmiö on tutkimuksen mukaan havaittavissa myös silloin, jos verrataan keskenään maaseudun ja kaupunkien asukkaita. Maaseudulla asuvat käyttävät pelaamiseen enemmän rahaa kuin kaupungeissa asuvat, mutta saavat siis hyödyistä pienemmän osan.

Toisaalta maaseudun asukkaat pelaavat rahapelejä jopa harvemmin tai korkeintaan yhtä usein kuin kaupungeissa asuvat.

"Tähän voivat vaikuttaa useat tekijät, kuten käytössä oleva aika tai etäisyydet, mutta myös pelaamisen syyt, kuten rahan tarve, sosiaaliset motiivit tai halu paeta arkea tai murheita”, THL:n erikoistutkija Anne Salonen sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin noin puolta korvamerkityistä, eli tiettyihin käyttötarkoituksiin tai organisaatioille kohdennetuista, tuotoista. Niitä avustuksia, jotka menevät valtakunnallisille organisaatioille, eli suurinta osa sosiaali- ja terveysavustuksista, ei sen sijaan tarkasteltu. Korvamerkittyjen tuottojen lisäksi 12 prosenttia rahapelituotoista menee valtion yleiseen budjettiin arpajaisverona.

Tutkimus on julkaistu Journal of Gambling Studies -lehdessä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suhtaudutko asioihin positiivisesti vai negatiivisesti? Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan se vaikuttaa rajusti riskiisi sairastua ja kuolla sepelvaltimotautiin

Viettääkö lapsesi yli neljä tuntia ruudun ääressä viikonloppuisin? Tuoreen tutkimuksen mukaan hänen painoindeksinsä on muita suurempi

Kilpailuvirasto vaatii: Veikkauksen on mainostettava pelaamisen hallintaa yhtä voimakkaasti kuin itse rahapelejä