Kotimaa

Animalian vuoden eläinvastaisuuspalkinto ministeri Jari Lepälle – syynä EU:n vieraslajiasetuksen tulkinta

Vuoden eläinvastaisuuspalkinto Anti Animalia annetaan vuosittain taholle, joka on toiminnallaan aiheuttanut erityistä haittaa eläinten hyvinvoinnille ja oikeuksille.
Kari Salonen
Eläinsuojelujärjestö Animalian vuoden eläinvastaisuuspalkinto Anti Animalian saa tänä vuonna maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Eläinsuojelujärjestö Animalian vuoden eläinvastaisuuspalkinto Anti Animalian saa tänä vuonna maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Huomionosoituksen syynä on EU:n vieraslajiasetuksen tulkinta, jonka myötä muun muassa supikoiran metsästyksen rajoitukset poistettiin.

Palkinto annetaan vuosittain taholle, joka on toiminnallaan aiheuttanut erityistä haittaa eläinten hyvinvoinnille ja oikeuksille.

Tämän vuoden alkupuolella hyväksytty metsästysasetuksen muutos poisti supikoiran, minkin, pesukarhun, piisamin ja rämemajavan riistalajeista. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että näitä lajeja saa tappaa ilman metsästäjätutkintoa ja niiden metsästyksessä saa käyttää välineitä, jotka muussa metsästyksessä ovat kiellettyjä. Tällaisia keinoja ovat muun muassa yötähtäimet, valot ja koneelliset äänet.

Järjestö nostaa esille myös sen, että asetusmuutoksen myötä esimerkiksi pentueellisen supikoiranaaraan saa tappaa, jolloin pesään jäävät poikaset nääntyvät kuoliaaksi. Toisaalta myös piisamin pesärauhaa saa rikkoa.

”EU-asetuksessa korostetaan, että eläinten on säästyttävä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. EU ei vaadi vieraslajien pyyntirajoitusten poistoa. Suomen lakimuutoksen myötä vieraslajeihin kuuluvia eläimiä saa nyt kuitenkin metsästää ilman rajoituksia”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo tiedotteessa.

Animalian mielestä lakiesitys on ristiriidassa sekä Suomen eläinsuojelulain että EU-asetuksen kanssa. Asetusmuutos aiheuttaa sen mielestä huomattavia eläinsuojeluongelmia ja mittavaa kärsimystä eläimille.

”Eläinsuojelulain mukaan eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Kun esimerkiksi pentueellisen supikoiranaaraan saa tappaa, pesässä olevat poikaset kuolevat nääntymällä. Eläimen lopetuskaan ei välttämättä ole kivuton tai nopea, kun sen pyydystämiseen ja tappamiseen ei vaadita edes metsästäjätutkintoa", toiminnanjohtaja toteaa.

Animalia huomauttaa, että supikoira on levittäytynyt jo lähes koko Suomeen, eikä lajin poistaminen ole sen mielestä mahdollista metsästyksellisillä keinoilla.

Euroopan Unionin vieraslajiluettelon lajeja ei saa EU:n alueella kasvattaa, myydä tai markkinoida ja lisäksi lajin päästäminen ympäristöön on kielletty. Suomi on kuitenkin neuvotellut supikoiran tarhaamiseen 30 vuoden poikkeusluvan. Vieraslajiluettelossa on myös maassamme tarhattava minkki.

"On käsittämätöntä, että lajeja, joita ei haluta Suomen luontoon, on kuitenkin mahdollista tarhata", Kivekäs jyrähtää.

Lue lisää:

Ministeriöltä hallintasuunnitelma haitallisille vieraslajeille: Näillä keinoilla vieraslajin leviäminen estetään

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aiheellinen huoli kotimaisesta ruuasta

Ministeriön työryhmä peukaloi kaupan omia merkkejä – Pannaanko Pirkka nyt kortille?

Tulokaslajit riski luonnonsuojelualueiden alkuperäislajistolle: "Villisika on opportunisti" – toisaalta kuopiminen voi edesauttaa puiden kasvua