Kotimaa

Korkeasaaren eläintarha hakee poikkeuslupaa – aikoo ottaa hoitamansa saimaannorpan pysyväksi asukikseen

Uhanalaisuutensa vuoksi saimaannorppaa suojaa lainsäädäntö ja lajin tarhaukseen vaaditaan poikkeuslupa viranomaisilta.
Korkeasaari/Annika Sorjonen
Nuorta saimaannorppaa hoidetaan toistaiseksi villieläinsairaalan tiloissa, kunnes sen tulevaisuus on selvillä.

Helsingissä sijaitseva Korkeasaaren eläintarha hakee poikkeuslupaa villieläinsairaalaan hoidettavaksi tuodun, luonnossa tänä keväänä syntyneen saimaannorppauroksen pysyvään hallussapitoon. Lupahakemus on toimitettu tänään keskiviikkona Varsinais-Suomen ely-keskukselle.

Korkeasaareen suunnitellaan myös lajille soveltuvat uudet tilat.

Ainutlaatuinen tapahtumaketju sai alkunsa heinäkuun lopulla, kun Korkeasaaren villieläinsairaalaan tuotiin Puumalasta pienikokoinen, vaisu ja nahkansa nirhaumille rikkonut saimaannorpan kuutti. Norppa kuntoutui hoidossa, mutta viranomaiset eivät myöntäneet lupaa eläimen palauttamiseen Saimaalle.

Viranomaisten tekemän ratkaisun mukaan kotiseutunsa ulkopuolella hoidossa ollut norppa olisi ainakin teoriassa saattanut tuoda populaatioonsa taudin, joka olisi voinut olla lajille kohtalokas.

Korkeasaaresta kerrotaan, että nuorta saimaannorppaa hoidetaan toistaiseksi villieläinsairaalan tiloissa, kunnes sen tulevaisuus on selvillä.

Uhanalaisuutensa vuoksi saimaannorppaa suojaa lainsäädäntö ja lajin tarhaukseen vaaditaan poikkeuslupa viranomaisilta.

Korkeasaaressa on syksyn ajan tehty suunnitelmaa saimaannorpalle soveltuvasta allastilasta. Suunnittelussa on huomioitu muun muassa maa- ja metsätalousministeriön määrittämät tilavaatimukset sekä Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön ohjeet vesinisäkkäiden pidosta.

Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että norppa vaatii tilaa vähintään 300 neliömetriä. Tästä 200 neliömetriä tulee olla vesiallasta. Lisäksi vesialtaan veden keskisyvyyden pitää olla vähintään kolme metriä.

Uuden tarhan rakentaminen saimaannorpalle on Trontin mukaan taloudellisesti merkittävä panostus. Hän kertoo, että tilojen rakentamisesta saatiin viime viikolla alustavat arviot.

"Silloin puhutaan helposti sadoista tuhansista, eikä sillä pysty kovin isoa tekemään", hän arvioi.

Trontti huomauttaa, että samoja tiloja voidaan jatkossa tarvittaessa hyödyntää myös muiden hyljelajien tarhaamiseen.

Juttua päivitetty 4.12. kello 12.20: Lisätty Nina Trontin kommentit.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Huonovointinen norppa ajautui rannalle Puumalassa: "Onneksi oli muikkuja mukana"

Kannan kasvu jatkuu: Saimaalla on jo yli 400 norppaa

Eurooppalaiset eläintarhat alkavat palauttaa uhanalaisia amurinleopardeja luontoon