Talvimyrskyt aiheuttavat kovempia tuhoja kuin ennen – "Puut eivät pysy enää niin hyvin pystyssä kuin menneessä ilmastossa" - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Talvimyrskyt aiheuttavat kovempia tuhoja kuin ennen – "Puut eivät pysy enää niin hyvin pystyssä kuin menneessä ilmastossa"

Viimeisen kymmenen vuoden rajuimmat myrskyt koettiin joulun jälkeen 2011 ja tammikuussa 2019.
Johannes Tervo
Edellinen merkittävä talvimyrsky Aapeli iski Suomeen tammikuun alussa 2019. Kuvassa myrskytuhoja Mustasaaren metsissä.

Talvimyrskyjen määrä ei ole Suomessa lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka siltä saattaa tuntua. Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikön Antti Mäkelän mukaan nykyiset myrskyt voivat kuitenkin aiheuttaa aiempaa enemmän vahinkoa.

"Yksi keskeinen syy tähän on ilmastonmuutos, joka lämmittää maapallon ja myös Suomen ilmastoa. Puut eivät pysy enää niin hyvin pystyssä kuin menneessä ilmastossa, koska maa ei ole jäässä", Mäkelä sanoo.

Hänen mukaansa puiden ja erityisesti kuusen juuret ankkuroituvat aika hyvin maahan. Sulan maan aikana myrskytuuli kaataa helpommin puun kuin jos maa on roudassa.

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Ville Siiskonen kertoo, että edellinen merkittävä talvimyrsky Aapeli iski Suomeen tammikuun alussa 2019.

Kökarin Bogskärissä kymmenen minuutin keskiarvo tuulen nopeudesta oli Aapeli-myrskyssä 32,5 metriä sekunnissa. Tämä on suurin merellä mitattu keskituulen nopeus Suomessa.

Aapeli aiheutti jonkin verran tuhoja erityisesti lounaissaaristossa.

Jouluna 2011 koettiin kaksi peräkkäistä talvimyrskyä, ensin Tapani-myrsky 26. joulukuuta ja sitten Hannu-myrsky 27. joulukuuta. Espoossa mitattiin tapaninpäivänä puuskassa tuulen nopeudeksi 31,5 metriä sekunnissa.

Hannu-myrskyssä kovin tuulilukema mitattiin puuskassa Rantasalmella, jossa tuuli puhalsi 26,7 metriä sekunnissa.

"Ilmatieteen laitoksen tietojen perusteella Tapani-myrskyssä kaatui puuta arviolta kolme miljoonaa kuutiometriä ja Hannu-myrskyssä vielä puoli miljoonaa kuutiometriä. Myrskyt aiheuttivat myös silloin hyvin paljon sähkökatkoja, Siiskonen kertoo.

2010-luvun kovimpien talvimyrskyjen joukkoon mahtuvat myös Valio-myrsky lokakuussa 2015 sekä 2013 marras-joulukuun kolme voimakasta syystalven myrskyä. Nämä myrskyt nimettiin Einoksi, Oskariksi ja Seijaksi.

Kauempaa tältä vuosituhannelta muistetaan Pyry- ja Janika-myrskyt, jotka tekivät tuhojaan 2001. Pidemmältä historiasta Siiskonen ottaa esiin 22. syyskuuta. 1986 tapahtuneen Mauri-myrskyn ja 26. lokakuuta 1985 iskeneen Manta-myrskyn.

"Nykypäivän ja 1980-luvun myrskyjen voimakkuuksien vertailua on vaikea tehdä, koska takavuosina ei otettu vielä kattavia tuulimittauksia havaintoasemilla", Siiskonen kertoo.

Viime viikonloppuna tuuli yltyi Suomessa monin paikoin myrskylukemiin. Siiskonen kertoo, että puuskissa tuulen nopeus oli korkeimmillaan maa-asemilla Helsingin Kumpulassa lauantaina 28,2 metriä sekunnissa.

Kovimmat myrskylukemat painottuivat viikonloppuna länsi- ja etelärannikolle.

Merialueilla mitattiin lauantaina myrskylukemia yleisesti esimerkiksi Suomenlahdella, Pohjoisella Itämerellä ja monin paikoin myös Pohjanlahdella. Eteläisillä merialueilla yllettiin vielä sunnuntaina aamuyön tunteina myrskylukemiin eli vähintään 21 metriä sekunnissa puhaltavaan tuuleen.

Siiskosen mukaan viikonlopun myrsky ei ollut poikkeuksellisen kova. Kuluneen talven rajuin myrsky koettiin Suomessa lokakuun 25. päivä, jolloin erityisesti Pohjanmaalla oli voimakkaita puuskia.

"Esimerkiksi Vaasassa mitattiin silloin puuskassa tuulen nopeudeksi peräti 26,2 metriä sekunnissa. Viikonlopun myrsky oli alkaneen vuoden kovin, mutta ei koko talven", Siiskonen sanoo.

Helsingissä poliisi kertoi joutuneensa sulkemaan lauantaina tien liikenteeltä Korkeavuorenkadulla Vuorimiehenkadun ja Tarkk'ampujankatu välillä, koska myrskytuuli on irrottanut talon rännejä.

Helsingin pelastuslaitos kertoi puolestaan Twitterissä, että kumivene kaatui voimakkaassa merenkäynnissä Hernesaaren edustalla. Rajavartiolaitoksen venepartio noukki veneen päällä olleen henkilön kyytiin ja toi rantaan ensihoidon tarkastettavaksi.

Sähköttömiä asiakkaita oli koko viikonlopun aikana Suomessa enimmillään vain noin 3 000.

"Tämä on hyvin pieni määrä. Kun puhutaan kymmenistä tuhansista sähkökatkoksista määrä alkaa olla merkittävä", Energiateollisuuden asiantuntija Verena Kaun kommentoi sähköpostitse.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Cecilia Wolff kertoo, että loppuviikolle ei ole näköpiirissä uutta myrskyä.

Lue lisää

Navakat tuulet rauhoittuvat illan aikana – sää huomenna epävakaa, ukkosiakin luvassa

Metsäpalovaroitukset muuttuivat – nykyisin paloista varoitetaan kolmiportaisella asteikolla

Mikä ihme on säätsunami? Väitöstutkimus osoitti, että niitä esiintyy Suomessa lähes vuosittain

Juankoskelaisella maitotilalla takana jo 36 tunnin sähkökatko