Kotimaa

Raportti: Suomessa on Pohjoismaiden pienin syntyvyys – Professorin mukaan vain maahanmuuton avulla voidaan tarjota nykyiset palvelut ja etuudet

Suomi on jäänyt jälkeen myös tulokehityksessä. Aluekehityksessä Etelä-Savo on pohjoismaisen vertailun viimeinen.
LEHTIKUVA / Timo Aalto
Kotitalouksien käytössä olevat tulot ovat laskeneet lähes puolessa Suomen kunnista, mikä poikkeaa Pohjoismaisesta yleisestä kehityksestä.

Syntyvyys ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat Suomessa laskeneet enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Kotitalouksien käytössä olevat tulot ovat laskeneet lähes puolessa Suomen kunnista, mikä poikkeaa Pohjoismaisesta yleisestä kehityksestä.

Asia ilmenee Pohjoismaiden ministeriöneuvoston julkaisemasta ja Nordregionin toteuttamasta raportista. State of the Nordic Region 2020 vertailee ja analysoi Pohjoismaiden kehitystä.

Suomi on myös ohittanut Ruotsin maana, jossa on Pohjoismaiden vanhin väestö. Lisäksi Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin syntyvyys ja pienin ulkomaalaistaustaisen väestön osuus.

Suomen syntyvyys on pudonnut nopeasti vuodesta 1990, jolloin yksi nainen synnytti keskimäärin 1,9 lasta. Nykyään luku on 1,4.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler sanoo STT:lle, että viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa alin, mitä Pohjoismaissa on koskaan ollut. Hän kertoo, että Tanskassa 30–40 vuotta sitten luku oli alle 1,4, mutta lasku oli vain väliaikainen ja luku lähti pian taas nousemaan. Gisslerin mukaan Tanskan esimerkki saattaisi antaa vaikutelman siitä, ettei alhainen kokonaishedelmällisyysluku ole Suomessa pysyvä ilmiö.

"Jos kuitenkin katsoo kyselytutkimuksia, on yhä enemmän nuoria ihmisiä, jotka sanovat, etteivät halua yhtään lasta. Tämä uumoilisi sitä, että luvut ovat matalat Suomessa myös jatkossa. Aikaisemmin vapaaehtoinen lapsettomuus on ollut varsin harvinaista kaikissa Pohjoismaissa", Gissler sanoo.

"Maahanmuutto on ainoa tapa, jolla pystymme tarjoamaan palveluita nykyiseen tapaan"

Gisslerin mukaan Suomi on eronnut aina muista Pohjoismaista siinä, että Suomessa on enemmän kokonaan lapsettomaksi jääviä ja toisaalta enemmän isoja perheitä. Suomen lapsimäärän laskusta kaksi kolmasosaa selittyy sillä, ettei ensimmäistä lasta hankita. Kyse on Gisslerin mukaan ennen kaikkea kulttuurisesta muutoksesta, johon poliittisilla päätöksillä on vaikea vaikuttaa.

Väestölukuihin vaikuttaa kolme asiaa: syntyvät, kuolevat ja maahanmuutto. Tällä hetkellä kuolleiden määrä vähenee ja elinajan odote kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on koko ajan enemmän vanhoja ihmisiä, jotka tarvitsevat enemmän hoitoa, hoivaa ja palveluita.

"Ja jos meillä on koko ajan vähemmän nuoria ihmisiä, maahanmuutto on ainoa tapa, jolla pystymme tarjoamaan palveluita ja etuuksia samaan tapaan kuin nykyisin. Se edellyttää sitä, että maahanmuuttajat työllistyvät ja integroituvat yhteiskuntaamme", Gissler sanoo.

Hänen mukaansa syntyvyyteen ei juuri vaikuta esimerkiksi päiväkotien avaaminen tai lapsilisän kasvattaminen. Lapsilisän määrän nostaminen vaikuttaa lähinnä, jos kyseessä on kolmas tai neljäs lapsi – ei ensimmäinen tai toinen.

"Kuuma poliittinen kysymys on se, miten pariskuntia tai perheitä saadaan tekemään se yksi lapsi. Lapsiperheiden etuuksien pitää olla sellaisia, että ne houkuttelevat lapsien tekoon tai eivät ainakaan estä sitä", Gissler sanoo.

Suomessa tulokehitys ollut miinusmerkkistä 2010-luvun pitkittyneen taantuman takia

Raportin mukaan lähes puolessa Suomen kunnista kotitalouksien keskimääräinen käytettävissä oleva tulo on laskenut vuosina 2011–2017. Sen sijaan kaikissa muissa Pohjoismaiden kunnissa se on kasvanut.

Suomen negatiivinen tulokehitys on suurelta osin seurausta 2010-luvun pitkittyneestä taantumasta, jolloin tuotantosektori oli rakenteellisessa kriisissä. Tilannetta pahensivat maan sisäinen muuttoliike kaupunkeihin sekä kasvava työttömyys, jonka huippu koettiin 2015.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro katsoo, että perimmäinen syy eroihin alueiden välillä Suomessa sekä erot Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä liittyvät työllisyyteen ja työllisyyspotentiaaliin. Hän kuitenkin lisää, että syitä ja seurauksia on vaikea täsmällisesti määritellä.

"Jos tarkastellaan muita Pohjoismaita ja Suomen menestyneimpiä alueita, niin yhteisenä piirteenä on kuitenkin se, että työllisyys- ja osallistumisaste ovat aika korkeita. Se tarkoittaa sitä, että jos työllisyysaste on korkea, aika usein hyvinvointia ja vaurautta leviää ja jakautuu ympäristöön myös laajemmin tai tasaisemmin."

Aro lisää, että jos alueen väestörakenne eli demografinen kilpailukyky on kunnossa niin, että väestö kasvaa, alue saa muuttovoittoa ja huoltosuhteet ovat siedettävät, se parantaa alueen mahdollisuuksia ja lisää sen houkuttelevuutta.

Suomen ja muiden Pohjoismaiden väliset erot ovat pitkän aikavälin kehityksen tulosta, mutta myös nykyinen hallitus voi Aron mukaan vaikuttaa erojen pienentämiseen. Aron mukaan ensimmäinen asia on se, että työllisyyttä ja osallistumisastetta pitää pystyä nostamaan kaikissa ikäryhmissä.

"Toinen asia on, että Suomen tunnusluvut maahanmuuton ja vieraskielisen väestön osuudessa ovat aika paljon jäljessä muista Pohjoismaista. Suomen pitäisi paljon enemmän kyetä panostamaan työperustaiseen että koulutusperustaiseen maahanmuuttoon, joka osaltaan vahvistaisi meidän työllisyyttä ja vahvistaisi myös demografista puolta."

Etelä-Savolla korkein vanhushuoltosuhde

Osana raporttia vertailtiin indeksin avulla Pohjoismaiden alueiden suorituskykyä väestönkehityksen, työmarkkinoiden ja talouskehityksen näkökulmasta.

Helsinki-Uusimaa menestyy muiden pääkaupunkialueiden tavoin parhaiten indeksissä oman maansa edustajana, mutta hieman muiden pääkaupunkien perässä.

Suurin osa Suomen alueista sijoittuu vertailun häntäpäähän. Etelä-Savo vie alimman paikan suurimman poismuuton ja korkeimman vanhushuoltosuhteen takia. Etelä-Savon talouskehitys on myös heikkoa.

Yleisesti ottaen Pohjoismaisessa mittakaavassa Suomen korkeat työttömyysluvut heikentävät Suomen maaseutualueiden asemaa vertailussa, kun taas esimerkiksi Islannin maaseutualueet ovat kiivenneet usean sijan ylöspäin tehokkaiden työmarkkinoiden ja tasapainoisen väestönkehityksen ansioista.

Raportissa tarkasteltiin lisäksi sitä, miten automatisaatio vaikuttaa työmarkkinoihin. Teknologian kehityksen odotetaan muuttavan perusteellisesti työmarkkinoita, ja automaation odotetaan vaikuttavan jopa 60 prosenttiin töistä Pyhännässä, Kyyjärvellä ja Lestijärvellä.

Raportista käy ilmi, että yleisesti ottaen automaatio vaikuttaa jopa kolmannekseen työpaikoista Suomessa seuraavan parin vuosikymmenen aikana, ja suurin osa vaikutuksista kohdistuu maaseutualueille sekä maaseudun ja kaupungin välivyöhykkeille.

Suomen kannalta myönteistä raportissa oli, että Suomella on Pohjoismaiden kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet. Suomen on tarkoitus olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä sekä muuttua jopa hiilinegatiiviseksi sen jälkeen.

Lue lisää