Kotimaa

Tällaista ei ole nähty 40 vuoteen: Varsinaissuomalaisen joen virtaama kasvoi yli 120 kuutioon sekunnissa

Tilanteesta jotain kertoo se, että määrä on lähes kaksinkertaisesti vuoden keskimääräisen tulvahuipun suuruinen.
Kimmo Haimi
Salossa sijaitsevan Uskelanjoen virtaama kasvoi maanantaina yli 120 kuutioon sekunnissa.

Viikonloppuna Suomessa riehuneen Dennis-myrskyn mukanaan tuomat sateet ovat aiheuttaneet tulvia monin paikoin. Tulvista on ollut harmia ainakin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa.

Ely-keskuksen mukaan Varsinais-Suomen ja Etelä-Satakunnan alueella tulvatilanne on ollut tämän talven pahin. Viikonloppuna vettä satoi molemmilla alueilla enimmillään jopa 30-40 milliä. Runsaiden sateiden seurauksena vedenkorkeudet nousivat sunnuntain aikana nopeasti kaikissa alueen vesistöissä.

Tulvista on kärsitty esimerkiksi Salossa, Varsinais-Suomessa. Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna kertoi Maaseudun Tulevaisuudelle tiistaina puolen päivän aikaan, että alueen jokivedet ovat silmin nähden korkealla tasolla.

Ely-keskuksesta kerrotaan, että Uskelanjoen virtaama kasvoi maanantaina jopa yli 120 kuutioon sekunnissa. Ely-keskus huomauttaa myös, että lukema on suurin vuoden 1980 jälkeen. Tilanteesta jotain kertoo se, että 120 kuutiota sekunnissa on lähes kaksinkertaisesti vuoden keskimääräisen tulvahuipun suuruinen.

Tulvien seurauksena joitain teitä ja kevyen liikenteen väyliä on joutunut veden alle.

Ainakaan toistaiseksi mitään isompia vaurioita ei Salossa ole Innan mukaan havaittu. Salon keskusta-alueen lisäksi myös Perniössä Perniönjoki on tulvinut. Vesi on päätynyt pelloille ja kevyen liikenteen väylille.

Lisäksi tulvavettä on muutamien teollisuusrakennusten pihoilla.

"Kyllä vesi tietenkin on poikkeuksellisen korkealla. Voi olla, että jossain sitten paljastuukin vaurioita myöhemmin", Inna sanoo.

Tällä hetkellä vesitilannetta seurataan kaupunginjohtajan mukaan normaalia aktiivisemmin.

"Yritetään seurata aika tarkkaan näitä ennusteita, joita saadaan", hän kertoo.

Tulvavedet olivat korkeimmillaan maanantaina, ja ennusteiden mukaan vedenkorkeudet laskevat lähipäivinä.

Inna on työskennellyt Salon kaupunginjohtajana kesästä 2017 lähtien. Runsaan kahden vuoden aikana vesi ei ole ollut Innan mukaan tuona aikana ollut näin korkealla.

"Veden pinta varmaan absoluuttisesti on korkeimmillaan, mutta sitten taas jääpatojen kanssa tarvittiin muistaakseni toissavuonna apua", hän lisää.

Salon kaupungilla on yhdessä pelastuslaitoksen kanssa tehty varautumissuunnitelma.

"Salon alueella erityisesti tulvariskit on riskikartoituksessa todennettu yhdeksi merkittäväksi tekijäksi. Sen takia sanoisin, että meillä on maakunnallisestikin varsin valveutunut seurantajärjestelmä", kaupunginjohtaja kehuu.

Myös Kymijoen vesistöalueella vedenpinnat ovat useimmissa järvissä huomattavasti ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Talven leuto ja sateinen sää on pitänyt järvien tulovirtaamat vuodenaikaan nähden erittäin suurina.

Tilanteen poikkeuksellisuutta kuvaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan hyvin se, että tuoreimman ennusteen mukaan monessa vesistöalueen järvessä saavutetaan tänä vuonna havaintohistorian huhtikuun alun vedenkorkeusennätys. Paikoin tuo ennätys ylittyy jopa 10–20 senttimetrillä.

Tavallisesti vedenpinnat ovat tähän aikaan vuodesta laskussa. Tyypillisesti vedenkorkeudet ovat alimmillaan huhtikuun alkupuolella.

Lue lisää:

Tulva oli vähällä keskeyttää maidon haun Karjaalla – pahimmassa tapauksessa tuottaja kärsisi tappiot

Lukijoiden kuvia: Pellot muuttuivat järviksi ja rehupaalit lilluvat vedessä

Lue lisää