Maaseutu

Isonkyrön poikabändi tekee rukiista voittoisaa Napue-giniä

Maailman paras gini syntyy alle 5 000 asukkaan Isossakyrössä. Asialla on viiden hengen miespoppoo, jota paikalliset kutsuvat viskipojiksi.
Kimmo Syväri
Kyrö Distillery Companyn viisi osakasta täydentävät hyvin ammatillisesti toisiaan: on diplomi-inisinööri, ympäristöekologi ja joukko kauppatieteiden maistereita.

Isossakyrössä vasta reilun vuoden toiminut tislaamo on noussut maailmanmaineeseen nopeasti. Tänä vuonna Kyrö Distillery Company suunnittelee tekevänsä viskitislettä 20 000 litraa sekä giniä 10 000 litraa.

Tosin voittoisan Napue-ginin kysyntä voi vielä muuttaa lukuja. Isonkyrön 1714 taistelusta nimensä saanut gini on nyt alan kansainvälisten asiantuntijoiden mielestä paras aines gin tonic -paukkuun.

Äskettäin International Wine and Spirit Competition -kisassa palkittiin myös tislaamon toinen ginimerkki, Koskue.

Kyrö Distillery Companyn tarina alkoi, kun pari vuotta sitten viisi kolmekymppistä miestä tuumi, miksi ihmeessä Suomessa ei tehdä ruisviskiä.

Isokyröläinen Miko Heinilä totesi siihen, että hän kyllä tietää, mitä ruistonni maksaa ja hän voisi tietää tislaamolle hyvän paikankin.

Aluksi hän ajatteli kotitilaa, mutta sitten päädyttiin vuonna 2008 tyhjäksi jääneeseen juustolaan.

Mikä poikabändi?

Kyrö Distillery Companyn osakkaat täydentävät hyvin ammatillisesti toisiaan: on diplomi-inisinööri, ympäristöekologi ja joukko kauppatieteiden maistereita.

"Kun ensimmäisiä kertoja suunnittelimme Isossakyrössä tislaamon perustamista, menimme illalla istumaan paikalliseen pubiin. Siellä porukka oli kysellyt, mikä poikabändi tuo oikein on", kertoo Heinilä, joka on viisikon ainoa alkuperäinen isokyröläinen.

Juoma-alaa ja tuotantoa he ovat opetelleet muun muassa käymällä viskikoulussa Skotlannissa.

Yrityksen viskiin käyttämä suomalainen ruis on peräisin Viking Maltin mallastamolta Lahdesta. Ginin valmistukseen tarvittavaan ruistisleeseen vilja tulee ulkomailta.

"Tulevaisuudessa pyrimme saamaan myös rukiin lähialueelta", Heinilä kertoo.

Euroopan lainsäädännön mukaan viskiä saa kutsua viskiksi kolmen vuoden kypsytyksen jälkeen.

"Ensimmäiset varsinaiset viskit valmistuvat meillä 2017, kun Suomi täyttää sata vuotta", Heinilä kertoo.

Tislaamoon ja Sirpistä Puimuriin

Miko Heinilä vastaa tislaamon yhteydessä olevasta ravintolasta ja baarista eli Kyrönmaan matkailun edistämiskeskuksesta.

Nyt viikonloppuna tislaamossa on tavallistakin enemmän touhua ja toimintaa, sillä 25–26. heinäkuuta järjestetään tien toisella puolella vuosittainen Sirpistä Puimuriin -tapahtuma. Siellä teemana ovat "idän ihmeet", eli muun muassa Belarus-traktorit.

"Tislaamokierroksia on puolen tunnin välein. Lauantaina kello 17 läheinen Perttilän silta suljetaan ja siinä ruotsalainen taiteilija esittää savutaideteoksen, joka on Isoakyröä aiemmin nähty Kööpenhaminassa ja Tallinnassa", Heinilä mainostaa viikonvaihteen pöhinöitä.

Lue lisää

Mallasohran saatavuus huolettaa Viking Maltia

Jouluoluen mallas kasvatettiin hiiltä sitovassa pellossa – Verkatakkilan tilalta vietiin Sinebrychoffin panimolle 200 000 kiloa ohraa

Suomalainen gini purjehti Aasiaan: Heidell Distillerylle kultaa Hongkongissa

MT lähti kierrokselle kuntaan, joka on vain haamu entisestä suuruudestaan – itsetunto on yhä kohdillaan