Yhdistys on toiveikas tarvittavien nimien saamisesta. Tänä vuonna kansanedustaja Eeva Maijala (kesk.) jättämän toimenpidealoitteen allekirjoitti 105 kansanedustajaa.
Eduskunta-aloitteessaan Maijala ehdotti, että hallitus laatisi suurpetostrategian. Siinä pitäisi ottaa huomioon kannanhoitosuunnitelmien noudattaminen, suurpetojen määrän laskeminen ja hallitseminen, vahingonkorvausmäärärahat, yhteistyö eri tahojen kanssa sekä ihmisten jaksaminen ja henkinen selviäminen petotilanteessa.
Maijalan mielestä nykyisillä työkaluilla tilanne ei korjaannu. Strategian mukaan suurpetoja saa jatkossakin olla, mutta niiden määrä ja toiminta on sellaista, että porotalous säilyy tuottavana elinkeinona, eikä koiranomistajien, vanhempien ja luonnossa liikkuvien tarvitse pelätä petoja eikä petokorvauksiin tarvitse käyttää rahaa yhtä paljon kuin nyt.
Suurpedot ja luonto -yhdistys on Maijalan kanssa samoilla linjoilla, mutta esittää asiat huomattavasti kärjekkäämmin.
Nettiadressiin 17 000 nimeä
Internetissä yhdistys vaati muutosta susipolitiikkaan ja kertoi saaneensa susivastaiseen adressiin lähes 17 000 allekirjoitusta.
Nyt käynnistynyt kansalaisaloite tavoittaa yhdistyksen mukaan nekin, joilla ei ole internet-yhteyttä. ”Aktiiviset nimen kerääjät käyvät henkilökohtaisesti vanhuksien luona heidän kodeissaan”, Suurpedot ja luonto r.y. lupaa.
Vähän aikaa sitten yhdistys julkaisi kirjan Suden kahdet kasvot. Se osoittaa tekijöidensä mukaan kiistatta, että suomalaisille on valehdeltu susipolitiikassa luonnonsuojelun nimissä.
Yhdistys uskoo, että Suomen susipolitiikka muuttuu lähivuosina. Suurpetokannat ajetaan alemmas kuin missä ne nyt ovat.
Suurpedot ja luonto -yhdistyksen puheenjohtaja on Marko Lind Imatralta.
