Maaseutu

Kuolema uhkaa Kuolemaa

Maaseutu 25.02.2016

Alajärven itälaidan 
hallanarat kylät saivat erikoiset nimensä kansan suussa, mutta todellisten 
tapahtumien pohjalta.


Johannes Tervo
Osa asukkaista häpesi kylän nimeä niin paljon, että lähetti postikortit Hoiskosta tai Alajärven keskustaajamasta, jotta korttiin ei tullut Kuolema-leimaa. EU-jäsenyyden aikana Kuoleman kylänraitti on hiljentynyt. Mäen päällä siintää naapurikylä Nälkämäki.
Osa asukkaista häpesi kylän nimeä niin paljon, että lähetti postikortit Hoiskosta tai Alajärven keskustaajamasta, jotta korttiin ei tullut Kuolema-leimaa. EU-jäsenyyden aikana Kuoleman kylänraitti on hiljentynyt. Mäen päällä siintää naapurikylä Nälkämäki.
Johannes Tervo
”Kuoleman kaupan” eli K-Ekstra Pitkäsen hyllyillä on monipuolinen valikoima elintarvikkeita ja tavaroita.
”Kuoleman kaupan” eli K-Ekstra Pitkäsen hyllyillä on monipuolinen valikoima elintarvikkeita ja tavaroita.
Jukka Pasonen
Halla-ahon, Nälkämäen ja Kuoleman kylät sijoittuvat 
Sinisen tien varrelle Alajärven taajaman itäpuolelle.
Halla-ahon, Nälkämäen ja Kuoleman kylät sijoittuvat 
Sinisen tien varrelle Alajärven taajaman itäpuolelle.
Johannes Tervo
Elämä Alajärven takamailla ei ole ollut helppoa, kuten kylien nimistä päätellä saattaa.
Elämä Alajärven takamailla ei ole ollut helppoa, kuten kylien nimistä päätellä saattaa.
Johannes Tervo
Kotiseutuneuvos Maiju Viitaniemi Alajärven Hoiskosta esittelee Kuoleman hölkkä -tapahtuman mitalia.
Kotiseutuneuvos Maiju Viitaniemi Alajärven Hoiskosta esittelee Kuoleman hölkkä -tapahtuman mitalia.
Johannes Tervo
Tällä paikalla pidettiin 1800-­luvun lopulla Ny­gårdin majataloa, jossa kuuluisa miestappo tapahtui, Pekka Viitaniemi (vas.) ja Veikko Niskakangas kertovat.
Tällä paikalla pidettiin 1800-­luvun lopulla Ny­gårdin majataloa, jossa kuuluisa miestappo tapahtui, Pekka Viitaniemi (vas.) ja Veikko Niskakangas kertovat.

ALAJÄRVI

MT selvitti, millaisia tarinoita Alajärven Halla-ahon, Nälkämäen ja Kuoleman kylien taustalla on.

Kylistä kuuluisin on Kuolema, jonka hätkähdyttävän nimen syntytarinasta on olemassa useita versioita.

Vanhin tarina juontuu Suomen sodan ajoille vuoteen 1809, jolloin venäläis­sotilaat olivat ylittämässä Suomenselän soisia takamaita matkallaan länteen.

Runsaasti venäläisiä menehtyi niin taudeissa kuin taisteluissa.

”Tämä paikka on kuolemaksi”, sotilaiden tiedetään sanoneen.

Miestappo Nygårdin majatalossa

Toinen kuuluisa sattumus Kuoleman kylässä tapahtui 1888.

”Tuolloin hevoskyydeittäin romaneita saapui Nygårdin majataloon. Tuli riitaa, joka kärjistyi joukkotappeluksi”, kotiseutuneuvos Maiju Viitaniemi kertoo.

Tapahtumaa kuvataan seikkaperäisesti Toivo Nygårdin kirjassa Erään tapon tarina.

”Mustalaiset olivat nälkäisiä ja alkoivat varastaa ruokaa. Syntyi käsi­rysy, jossa Nygårdin talon poika Juha sai surmansa”, Viitaniemi avaa.

Romanit vangittiin ja heidät kuljetettiin kahleissa tyrmään Alajärven kirkonkylälle.

”Juhaa lyötiin päähän monilla esineillä. Kirja osoittaa hyvin, miten raakaa on sivistymätön kansa”, Viitaniemi pohtii.

Halla, Nälkä ja Kuolema

Kolmas tarina Kuoleman kylän nimen synnystä liittyy myös kahden muun kylän nimeen.

1860-luvun jälkipuoliskolla vaeltava maanviljelijä lähti tiettävästi Alajärven Hoiskosta itään parempien viljelysmaiden toivossa.

”Ensimmäinen kohde oli hyvin hallanarka, ja sato epäonnistui. Siitä tuli kylän nimi Halla-aho”, kotiseutuneuvos Viitaniemi kertoo.

Viljelijä jatkoi matkaansa edemmäksi itään, mutta joutui pettyneenä nimeämään uuden kohteen Nälkämäeksi.

Nääntyneenä hän jatkoi matkaansa mäen alla avautuvaan laaksoon, jossa menehtyi.

”Kuolema on saanut nimensä tiettävästi kaikkien näiden tapahtumien summana”, Viitaniemi toteaa.

Kuoleva Kuoleman kylä

Kuolemasta Alajärven keskustaajamaan kertyy matkaa 20 kilometriä. Etäisyys Kyyjärvelle on 24 kilometriä.

Kuoleman välittömässä läheisyydessä sijaitsee Nälkämäen kylä, jonka kupeessa on Ilomäeksi kutsuttu kylänosa.

Ilomäellä asuva, eläkkeellä oleva entinen maanviljelijä ja lypsykarja­tilallinen Veikko Niskakangas on elänyt Alajärven sivukylällä vuosikymmenten ajan.

Niskakangas haluaa esitellä toimittajalle lähemmin Kuoleman kylää.

”Tervetuloa Kuolemaan”, hän toteaa ajaessamme keskelle kylämuodostelmaa.

Nykypäivänä Kuolemassa on kymmenkunta asuttua taloa sekä pieni sekatavarakauppa.

Tien laidoilla on kylmilleen jääneitä tupia, mutta myös joitakin uudemman näköisiä asuintaloja. Lisäksi kylän tuntumassa toimii maatiloja.

Kurvaamme Kuoleman kaupan ­pihaan.

Vaikka kylänraitilla on hiljaista, on Kuoleman halki kulkeva Sininen tie vilkkaasti liikennöity.

Rekat rymistelevät kylän halki muutaman minuutin välein ja autoja kulkee tiellä muutenkin tiheään.

Niskakangas poikkeaa Kuoleman kaupassa.

Kauppareissun jälkeen hän tähyilee Siniselle tielle. Rekka katoaa kaukaisuuteen Nälkämäen laella.

”Kilometrin säteellä Kuolemasta on 16 asumatonta taloa. Väki vähenee näillä kulmilla uhkaavasti. Tilanne on huolestuttava”, Niskakangas toteaa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT